KANNANOTTO 3 / 2025 – Julkaisuvapaa heti Suomalaisuuden Liitto: RKP tahtoo ohittaa maahanmuuttajien tarpeet ja alistaa heidät itsekkään kielipolitiikan välikappaleeksi RKP pitää välttämättömänä kirjata kotoutumisen edistämislakiin, että maahanmuuttajista 5–10 prosenttia kotoutuu ruotsiksi. Puolue vaatii hallituksen hyväksymän tavoitteen sitovaksi lainsäädännöksi ja siihen liittyvien toimenpiteiden konkretisointia valtakunnallisesti ja kuntatasolla. [1] Sitovaksi haluttu laki tarkoittaisi käytännössä sitä, että joku prosenttiosuus Suomeen tulevista maahanmuuttajista pakotettaisiin kotoutumaan ruotsin kielellä. Ehdotuksen tarkoituksena on kasvattaa ruotsinkielisten määrää maahanmuuttajien avulla ja tätä kautta pönkittää pakkokeinoin ja keinotekoisesti ruotsin kielen asemaa. RKP:n ehdotus ohittaa suomalaisen yhteiskunnan ja maahanmuuttajien tarpeet. Se ei ota huomioon maahanmuuttajien tarvetta osata suomea kotoutumisen tosiasiallisena edellytyksenä. Suomen kieli yhdistää kaikkia Suomessa asuvia, mitä ruotsi ei tee. RKP:n ehdotus ajaa näin itsekkäitä kielietuja piittaamatta maahanmuuttajien kotoutumisesta. Lain todellinen hinta lankeaisi maahanmuuttajien lisäksi suomenkielisten veronmaksajien ja tulevien suomenkielisten sukupolvien maksettavaksi. – Ehdotus sitovasta ruotsinkielisen kotoutumisen prosenttimäärästä välineellistää maahanmuuttajat karsinoivan politiikan pelinappuloiksi. Maamme kielioloista tietämättömiä ulkopuolisia ei pitäisi käyttää tällä tavalla ruotsin kielen aseman edistämiseen, toteaa Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja Ilmari Rostila. – Ehdotus on jatkoa RKP:n viimeaikaisille vaatimuksille ulottaa pakkoruotsi suomalaislapsiin jo varhaiskasvatuksessa. Onko niin, että RKP:n ulostulot kertovat isosta hädästä puolueen sisällä, kun pakollinen ruotsi ei käy kaupaksi, Rostila pohtii. Suomalaisuuden Liitto katsoo, että kansalaisten ja myös maahanmuuttajien kielivalinnan tulee perustua henkilöiden omiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Valtion tulee huolehtia ihmisten itsensä määrittelemistä kielellisistä tarpeista, mutta ei määritellä näitä tarpeita. Kielen valinta on kansalaisten oma asia vapaassa maassa. Valtion astuminen tälle määräilijän tontille on tosiasiassa pakkovaltaa.

Jani perusti pikkukylään oman yksityislääkärin. Tässä terveyskeskusjärjestelmän eurooppalainen korvaava järjestelmä. Nykyään on vain tietojärjestelmien ylläpitäminen tietoteknisine auditointeineen liian raskasta yksittäiselle lääkärille.