Kun jäin leskeksi ja neljän lapsen yksinhuoltajaksi, sain sairaalasta vain kuolintodistuksen.
Ei kriisiapua tai ohjeistusta, mistä voisi lähteä hakemaan apua suureen kriisiin.
Onneksi isäni oli mukana. Hän ohjeisti menemään hautaustoimistoon.
Siitä alkoi jälleenrakennus.
Mitä on raskas arki?
Se on esimerkiksi sitä, kun puoliso sairastuu syöpään tilanteessa, jossa perheessä on neljä alle kouluikäistä lasta.
Hoitoja annetaan kolmen viikon välein. Puoliso ei jaksa osallistua arjen pyöritykseen.
Tulevaisuus on sumuinen ja arjen pitää pyöriä.
Kuvitellaan, että työpaikan kahvipöytään istuu "iso pomo".
Jatkuuko keskustelu ennallaan vai hiipuuko keskustelu?
Puhutaanko asioista samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin?
Tämä on yksi esimerkki siitä miten valtarakenne heikentää vuorovaikutusta.
Sama ilmiö koskee palavereja.
Vieläkö sairaanhoitajien pitää poistua taukotilasta, kun lääkärit tulevat tauolle?
Tämä oli todellisuutta erikoissairaanhoidossa 15 vuotta sitten.
Terveydenhuolto kaipaa aitoa moniammatillisuutta ja hierarkkian purkua.
Esimerkki terveydenhuollon organisaatiolähtöisyydestä.
On puhelinnumero, johon soittamalla voi peruuttaa aiemmin varatun ajan.
Samasta numerosta ei voi varata uutta aikaa vaan pitää soittaa toiseen numeroon.
Näin synnytetään häiriökysyntää.
Organisaatio toimii "tehokkaasti".
Soitin Kelaan enkä saanut apua.
Kerrottiin, että asiakkaita ohjataan asioimaan ensisijaisesti netissä.
Asia oli yksinkertainen, jonka olisi voinut hoitaa heti kerralla kuntoon puhelimessa.
Sanottiin, että jos tulee tenkkapoo, soita sitten uudelleen.
Syntyi häiriökysyntää.
Kirjoitin kuvassa olevan tekstin eilen omalle Facebook-seinälle perheeni korona-ajan kokemuksista.
Minua rohkaistiin jakamaan teksti myös täällä Twitterissä, joten olkaa hyvä ☺️.
#el
ämä
#rakkaus
#koronakriisi
"Terveydenhuollon kriisi johtuu isoksi osaksi siitä, että ihmiset joutuvat palaamaan lukuisia kertoja takaisin palveluihin saamatta apua."
@hsfi
haastatteli allekirjoittanutta häiriökysynnästä:
#johtaminen
#h
äiriökysyntä
#sote
Jaoin oheisen kuvan myös 3/2020.
Näinä hetkinä kannattaa muistaa, että kaikkea ei ole peruttu. Selviämme yhdessä.
Kiitos kaikille kuluneesta vuodesta.
Rauhallista joulua ja kaikkea hyvää tulevaan vuoteen 🙏☺️🎄.
Ensi syksyn ja kevään aikana valmennan kaikkien hyvinvointialueiden johtoryhmiä häiriökysynnästä! 🔥💎
On nöyrä ja kiitollinen olo!
#johtaminen
#sote
#h
äiriökysyntä
Yhteiskunnassa ihmisellä pitäisi olla mahdollisuus olla surullinen, väsynyt, heikko, tarvitseva ja pelkäävä.
Sen sijaan, että pitäisi aina tehdä tulosta, oppia, olla luova, kehittää tai olla tehokas.
Inhimillinen yhteiskunta kohtaa kokonaisen ihmisen.
Kirjoitin Lääkärilehteen artikkelin siitä miten tehokkuus pitäisi hahmottaa sote-palveluiden saralla:
Meillä tulee olla rohkeutta päästää irti teollisesta tehokkuusajattelusta sote-palveluissa.
#h
äiriökysyntä
#johtaminen
#sote
#hallitusneuvottelut
ISO kiitos kaikista onnitteluista, arvostan 😊.
Tässä kiitospuheeni eilisestä Vuoden isä -juhlatilaisuudesta.
Pahoittelut pienestä kirjasinkoosta, oli hankala saada teksti mahtumaan yhdelle ruudulle.
Mitä jos julkisten palveluiden kasvavat kustannukset eivät johdu ainoastaan väestön ikääntymisestä?
Osaammeko nähdä perusterveydenhuollon saatavuuden ja häiriökysynnän välistä yhteyttä?
#h
äiriökysyntä
#sote
#soteuudistus
#buurtzorg
#johtaminen
Sairaalapapilta saa lohtua ja toivoa vaikeassa elämäntilanteessa.
Aina ei näin kuitenkaan ole.
Sairaalapappi sanoi minulle aikanaan vain nämä sanat, kun olin jäämässä leskeksi ja neljän pienen lapsen yksinhuoltajaksi:
”Hermanni, en ymmärrä miten kestät tätä kaikkea!”
Niin.
Puhumme paljon tekoälystä.
Mutta pitäisikö meidän puhua myös tunneälystä?
Empatia, uteliaisuus toista kohtaan, mentalisaatio, läsnäolon ja kuuntelun taito, erilaisuuden ymmärtäminen.
Tunneälyä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Se on ihmisyyden ydintä.
Olen valtavan iloinen siitä, että aloitan tänään Sotemuotoilu Oy:n johtavana sotemuotoilijana.
Koen, että Sotemuotoilu on erinomainen koti häiriökysynnän ilmiön asiantuntijuudelle Suomessa.
Lisätietoa:
Työelämässä ihminen saa olla surullinen, väsynyt, heikko, tarvitseva ja pelkäävä.
Aina ei tarvitse tulosta, oppia, olla luova, kehittää tai olla positiivinen ja motivoitunut.
Inhimillinen
#johtaminen
kohtaa kokonaisen ihmisen ja hänen elämäntilanteen.
"Helsingin terveyskeskukset soittavat asiakkaille enää yhden kerran. Monessa ammatissa ja elämäntilanteessa puhelimeen ei aina ehdi tai voi vastata."
Tämä organisaatiolähtöinen toimintatapa synnyttää häiriökysyntää.
Meillä on hassu maailma.
Ne, joilla on asiantuntijuutta ja arjen työn kokemusta, on vähän valtaa päättää asioista.
Toisaalta ne, joilla on vähän asiantuntijuutta ja arjen työn kokemusta, on paljon valtaa päättää asioista.
Esimerkkinä sote-järjestelmä.
Lopputulos?
Terveyskeskuksessa on huomattu, että toimiva hoito perustuu potilaan tuntemiseen – lääkäriltä toiselle pompottelu loppui.
Miksi tällaista toimintamallia ei käytetä laajemmin?
Hoidon jatkuvuus vähentää häiriökysynnän syntymisen riskiä.
Ohjelmistokehityksen aivopieru on koodirivien määrän mittaaminen.
Ajatellaan, että tehokkuus=koodirivien määrä.
Tuloksena on ollut huonolaatuisia ja vaikeasti ylläpidettäviä ohjelmistoja.
Terveydenhuollon tehokkuuden mittaaminen käyntimäärinä on samankaltainen aivopieru.
Toivon, että työelämässä näinä vaikeina aikoina ihmisellä olisi mahdollisuus olla surullinen, väsynyt, heikko, tarvitseva ja pelkäävä.
Sen sijaan, että pitäisi tehdä tulosta, oppia, olla luova, kehittää tai olla tehokas.
Inhimillinen
#johtaminen
kohtaa kokonaisen ihmisen.
"Huonosti toimivassa organisaatiossa ei pidä ottaa käyttöön teknisesti hyviä IT-ratkaisuja. Kannattaa ensin panostaa arjen työn toimivuuden kehittämiseen ja vasta sitten tuoda
#digitalisaatio
mukaan." -John Seddon
Tämä sitaatti on ohjannut työtäni 10 vuoden ajan.
#johtaminen
Asiantuntijaorganisaatioissa ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.
Työelämässä pitäisi yhä useammin siirtyä yksilökeskeisyydestä suhdekeskeisyyteen.
#Systeemisyys
Harvoin IT-hankkeet epäonnistuvat teknisistä syistä.
Epäonnistuminen johtuu melkein aina vuorovaikutuksen epäonnistumisesta.
Erityisesti arjen työtä tekevät henkilöt ja IT-asiantuntijat eivät keskustele riittävästi keskenään.
Päättäjien pitäisi tiedostaa tämä.
#apotti
Työelämässä ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.
Valmis työ on aina synteesi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta - viisaus asuu ihmisten väliss��.
Työelämässä pitäisi siirtyä yksilökeskeisyydestä vuorovaikutuskeskeisyyteen.
Kuvitellaan, että työpaikan kahvipöytään istuu "iso pomo".
Jatkuuko keskustelu ennallaan vai hiipuuko keskustelu?
Puhutaanko asioista samalla tavalla kuin hetkeä aiemmin?
Tämä on yksi esimerkki siitä miten valtarakenne heikentää vuorovaikutusta.
Sama ilmiö koskee palavereja.
Kevään aikana kypsyi päätös.
En tiedä vielä mitä teen syksyllä työrintamalla, mutta eiköhän se jossain vaiheessa selviä.
Ensin pidän sapattivapaata.
Mukavaa kesää kaikille! ☺️☀️
#h
äiriökysyntä
Missä vaiheessa kävi niin, että työn ja asiakkaiden pitää sopeutua uuteen tietojärjestelmään, eikä toisinpäin?
Kuinka monella tästä on kokemuksia?
Tietojärjestelmät pitäisi sovittaa arjen työn ja asiakkaiden tarpeiden moninaisuuteen.
Muuten syntyy häiriökysyntää.
Kirjoitin häiriökysynnästä.
Epäonnistuminen asiakkaan palvelemisessa saa asiakkaan palaamaan takaisin lisävaatimusten kera.
Asiakas on tyytymätön, organisaatio kuormittuu, työntekijät väsyvät ja kustannukset nousevat.
#johtaminen
#sote
#h
äiriökysyntä
Erään terveyskeskuslääkärin arvio on, että 80 prosenttia hänen töistään voisi hoitaa paremmin joku muu sote-ammattilainen.
Työn organisoinnissa on valtavasti kehitettävää ihmisen tarpeen ja järjestelmän kohtaannon näkökulmasta.
Tämä olisi iso vipuvarsi.
#h
äiriökysyntä
"Työuupumus ei lähtökohtaisesti ole yksilön vaan työpaikan ja työn organisoinnin ongelma." -Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Julma optimismi on sitä, että ympäristöstä johtuviin ongelmiin tarjotaan yksilötason ratkaisuja, esimerkiksi työterveyden palveluja.
Johtamisen tärkein tehtävä on luoda ja ylläpitää turvallisia ja arvostavia tunneyhteyksiä toisiin eri ihmisiin.
Tämä asia jää usein varjoon kun keskitymme johtamisessa kehittämiseen, prosesseihin, tavoitteisiin, menetelmiin ja viime kädessä tuloksen tekemiseen.
#johtaminen
Yhdenvertaisuus palveluiden saralla tarkoittaa sitä, että järjestelmä sovitetaan ihmiselle (oikea kuva) eikä ihmistä soviteta järjestelmälle (vasen kuva).
Näin toimimalla voidaan ratkaista ihmisen todelliset pulmat ja vältytään häiriökysynnältä.
Silloin toiminta on vaikuttavaa.
Yhdenvertaisuus palveluissa tarkoittaa sitä, että järjestelmä sovitetaan ihmiselle (oikea kuva) eikä ihmistä soviteta järjestelmälle (vasen kuva).
Vaikuttavuus syntyy tarvelähtöisyydestä, ei tarjontalähtöisyydestä.
Näin toimimalla voidaan ratkaista ihmisen todelliset pulmat.
Asiantuntijaorganisaatioissa ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.
Työelämässä pitäisi yhä useammin siirtyä yksilökeskeisyydestä suhdekeskeisyyteen.
#Systeemisyys
Uusin Erikoislääkäri-lehti ilmestyi eilen.
Pääkirjoituksessa tuodaan esille häiriökysynnän ilmiötä esimerkkien kautta ja hoidon jatkuvuuden tärkeyttä.
Milloinkahan opimme, että suoritteiden mittaaminen johtaa organisaatiokeskeiseen toimintaan ja häiriökysynnän lisääntymiseen?
"Right now, your company has 21st-century Internet-enabled business processes, mid-20th-century management processes, all built atop 19th-century management principles." -Gary Hamel
Olemme luoneet hassun järjestelmän.
Ongelmien ratkaisuksi tarjotaan jonkin uuden tuottamista, innovaatiota.
Jotain lisää entisen päälle, jotain uutta mitä voi ostaa.
Mitä jos yksinkertaisin ja paras ratkaisu olisi entisen vähentäminen, ostamatta jättäminen?
#ilmastokriisi
"Jarno Käsnäsen uran aikana potilasmäärät ovat vähentyneet päivittäisestä 10–12 potilaasta noin kuuteen. Hänen mukaansa tietojärjestelmiä kehitettäessä ei ole mietitty potilasta."
Tuliko digiloikka taaksepäin?
#h
äiriökysyntä
Viime viikolla professori tuli eräässä tilaisuudessa esittäytymään ja kertomaan, että teen tärkeää työtä häiriökysynnän parissa.
Tällä viikolla erään HVA:n johtaja kertoi kehuneensa emeritusprofessorille työtäni häiriökysynnän suhteen.
Ehkä työlläni on sittenkin merkitystä?
Jos yhden reseptin uusiminen vaatii jopa seitsemän ammattilaisen työpanoksen terveydenhuollossa, ei ole ihme, että henkilöstöresurssit eivät riitä.
Työ on organisoitu siten, että jokainen keskittyy omaan tehtäväänsä.
Kukaan ei ota koppia ihmisestä.
#johtaminen
#h
äiriökysyntä
Käyntimääriin perustuva sote-järjestelmä on näennäisesti tehokas, mutta todellisuudessa ei.
Paradoksaalisesti järjestelmän peruslogiikka tehokkuudesta synnyttää tehottomuutta ja lisäksi heikentää palveluiden vaikuttavuutta.
Miksi tätä ei laiteta kuntoon?
Mitä tarkoittaa kun ihminen menestyy elämässä?
Miksi ymmärrämme menestymisen kovin usein taloudellisena menestymisenä ihmisen luomassa järjestelmässä?
Miksi menestyminen ei ole sitä kuinka hyvin on onnistunut ihmisten välisissä suhteissa?
Katsoin sylissäni nukkuvaa lastani.
Liikutuin kauneudesta ja viattomuudesta.
Sitten tulin surulliseksi.
Syntyi halu kirjoittaa teksti, jonka lapseni voisi lukea aikuisena ja todeta, että maailmassa asiat ovat paremmin kuin tekstin kirjoitushetkellä:
Työelämässä ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.
Valmis työ on aina synteesi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta - viisaus asuu ihmisten välissä.
Työelämässä pitäisi siirtyä yksilökeskeisyydestä vuorovaikutuskeskeisyyteen.
Kuinka usein olet yrittänyt ensin asioida sähköisessä palvelukanavassa ja sen jälkeen soittanut asiakaspalveluun, koska olet saanut väärää/osittaista tai et lainkaan palvelua sähköisessä palvelukanavassa?
Tämä on yksi digiajan tyypillinen häiriökysynnän ilmentymä.
Työelämässä pitäisi siirtyä yksilökeskeisyydestä vuorovaikutuskeskeisyyteen.
Valmis työ on aina synteesi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta - viisaus asuu suhteissa.
Siksi ihmisten välisen vuorovaikutuksen johtaminen on tärkeämpää kuin yksilöiden johtaminen.
Hoitotieteen pitäisi saada enemmän tunnustusta ja arvostusta terveydenhuollossa lääketieteen rinnalla.
Hoitotiede tarjoaa tietoa ihmisistä ja erityisesti heidän subjektiivisista kokemuksistaan sote-palvelujärjestelmässä.
#h
äiriökysyntä
#johtaminen
#sote
"Command-and-control managers like to buy change by training and projects, unaware that change really requires changing the system and unaware, that that means first being prepared to change the way they think about the design and management of work." -John Seddon
Mielenterveyden ammattilaisten mielestä emme tarvitse lisää terapeutteja vaan heidän näkemyksen mukaan pitäisi muuttaa yhteiskuntaa, joka saa ihmiset uupumaan, ahdistumaan ja masentumaan.
Mistä tämä kertoo?
Käytämme organisaatiossa valtavasti aikaa uuden strategian määrittelyyn, toimeenpanoon ja seurantaan.
Minkähänlainen tuottavuusloikka tapahtuisi jos vastaava määrä aikaa ja rahaa käytettäisiin arjen työn toimivuuden kehittämiseen? Tai mitä tapahtuisi työhyvinvoinnille?
Esimerkki terveydenhuollon organisaatiolähtöisyydestä.
On puhelinnumero, johon soittamalla voi peruuttaa aiemmin varatun ajan.
Samasta numerosta ei voi varata uutta aikaa vaan pitää soittaa toiseen numeroon.
Organisaatio toimii "tehokkaasti".
Näin synnytetään häiriökysyntää.
Missä vaiheessa kävi niin, että työn ja asiakkaiden pitää sopeutua uuteen tietojärjestelmään, eikä toisinpäin?
Kuinka monella tästä on kokemuksia?
Tietojärjestelmät pitäisi sovittaa arjen työn ja asiakkaiden tarpeiden moninaisuuteen.
Muuten syntyy häiriökysyntää.
Työelämässä on perinteisesti arvostettu "Can do" -asennetta ja konkreettisia tuloksia.
Toivon, että tulevaisuudessa näiden hyveiden rinnalle tulee "Can think" -asenne, abstraktien käsitteiden käsittely ja jäsentäminen - eli ajattelun ajattelu kyky.
#johtaminen
#kompleksisuus
Uusia askelia työelämän polulla! 🔥
On innostunut ja nöyrä olo kun pääsen mukaan FCG:n osaavaan ja moniammatilliseen sote-tiimiin☺️.
Lisätietoa:
#h
äiriökysyntä
#johtaminen
#soteuudistus
Maailmassa pitäisi olla enemmän nöyryyttä. Nöyryys on ylpeyden (egon) vastakohta.
Paradoksaalisesti usein vasta elämän vastoinkäymiset maadoittavat ihmisen egon.
Kun havahtuu, että elämä on suurempi kuin ihminen itse, ihminen voi kohdata itsensä ja sen myötä toisen ihmisen.
Työelämässä on perinteisesti arvostettu "Can do" -asennetta ja konkreettisia tuloksia.
Toivon, että näiden hyveiden rinnalle tulisi useammin "Can think" -asenne, abstraktien käsitteiden ja ilmiöiden jäsentäminen ja sanoitus.
Ajattelun ajattelun kyky.
#johtaminen
#kompleksisuus
Jos yhden reseptin uusiminen vaatii jopa seitsemän ammattilaisen työpanoksen terveydenhuollossa, ei ole ihme, että henkilöstöresurssit eivät riitä.
Työ on organisoitu siten, että jokainen keskittyy omaan tehtäväänsä.
Kukaan ei ota koppia ihmisestä.
#johtaminen
#h
äiriökysyntä
"Työuupumus ei lähtökohtaisesti ole yksilön vaan työpaikan ja työn organisoinnin ongelma." -Jari Hakanen, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos
Miksi tässä ajassa niin usein systeemistä johtuviin ongelmiin tarjotaan yksilötason ratkaisuja, esimerkiksi työterveyden palveluja?
Suomi on työpaikkakiusaamisen eurooppalaisen tilaston kärjessä.
Arviolta jopa 140000 työntekijää kiusataan päivittäin.
Jos haluamme saada koulukiusaaminen kuriin, sitä ennen pitäisi saada työpaikkakiusaaminen kuriin.
Puhumme paljon tekoälystä.
Mutta pitäisikö meidän puhua myös tunneälystä?
Empatia, uteliaisuus toista kohtaan, mentalisaatio, läsnäolon ja kuuntelun taito, erilaisuuden ymmärtäminen.
Tunneälyä tarvitaan myös tulevaisuudessa eikä sitä voi onneksi korvata tekoälyllä.
"Useimmissa organisaatioissa hierarkinen rakenne on opettanut ihmiset avuttomiksi. Tällöin työntekijät varovat tarkoin ylittämästä niitä rajoja, joita heidän tehtäviinsä tavanomaisesti kuuluu. Samalla he tulevat tehneeksi vain asioita, joita aina ennenkin on tehty." -
@PauliJuuti
Käytämme organisaatiossa valtavasti aikaa uuden strategian määrittelyyn, toimeenpanoon ja seurantaan.
Minkälainen tuottavuusloikka tapahtuisi jos vastaava määrä aikaa ja rahaa käytettäisiin arjen työn toimivuuden kehittämiseen?
Parantuisiko työhyvinvointi? Tai tuottavuus?
Johtaja,
Jos haluat tietää miten yritykselläsi...
...meni viime viikolla, katso talouslukuja.
...menee tällä viikolla, katso asiakkaitasi (ymmärrä mitä asiakas haluaa JA miten).
...menee ensi viikolla, katso työntekijöitäsi ja sitä miten arjen työ toimii tai ei toimi.
Työelämässä tarvitsemme valtarakenteiden sijasta enemmän vuorovaikutusta tukevia rakenteita, koska yhä useammin työn lopputulos on synteesi ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta.
Valtarakenteisiin perustuva vanha ei ole vielä kuihtunut pois ja uusi ei ole vielä määrittynyt.
Hoitotieteen pitäisi saada enemmän tunnustusta ja arvostusta terveydenhuollossa lääketieteen rinnalla.
Hoitotiede tarjoaa tietoa ihmisistä ja erityisesti heidän subjektiivisista kokemuksistaan sote-palvelujärjestelmässä.
#h
äiriökysyntä
#johtaminen
#sote
Maailman muuttumista ja monimutkaisuutta suurempi haaste on se, ettemme ymmärrä miten maailmaa pitäisi hahmottaa.
Uusi
@Heino1Olli
’n kanssa kirjoitettu artikkeli:
"Useimmissa organisaatioissa hierarkinen rakenne on opettanut ihmiset avuttomiksi. Tällöin työntekijät varovat tarkoin ylittämästä niitä rajoja, joita heidän tehtäviinsä tavanomaisesti kuuluu. Samalla he tulevat tehneeksi vain asioita, joita aina ennenkin on tehty." -
@PauliJuuti
Työelämässä on perinteisesti arvostettu "Can do" -asennetta ja konkreettisia tuloksia.
Toivon, että tulevaisuudessa näiden hyveiden rinnalle tulee "Can think" -asenne, abstraktien käsitteiden käsittely ja jäsentäminen - eli ajattelun ajattelu kyky.
Keskustelimme aiemmin tällä viikolla
@lasleh
kanssa siitä, että terveydenhuollossa tarvitaan sekä käyntimäärien että vaikuttavuuden mittaamista.
Ongelma on, että nyt mitataan vain käyntimääriä.
Siksi häiriökysyntä rehottaa.
Tarvitaan tietoa myös siitä, että saiko ihminen apua.
Jos sote-järjestelmää ohjataan vain talousvetoisesti, kustannukset nousevat.
Miksi näin?
Koska ihmisten ongelmia ei hoideta vaan ne sysätään eteenpäin, ihmisestä tulee ”kustannustekijä”.
Kukaan ei ota kokonaisvastuuta ihmisen tilanteesta.
Syntyy häiriökysyntää.
Tekoäly on yhtä hyvä kuin sen käyttämä lähdeaineisto.
Tekoäly ei voi luoda laadukasta analytiikkaa jos lähdeaineisto on heikkolaatuista.
Laadukas lähdeaineisto *mahdollistaa* laadukkaan analytiikan, mutta ei takaa sitä.
Tekoälyn hurmoksessa tästä pitäisi puhua paljon enemmän.
Keikkalääkärit x häiriökysyntä?
Tässä ketjussa avaan miksi keikkalääkäreiden käyttö perusterveydenhuollossa lisää häiriökysynnän syntymisen riskiä, jolloin kokonaiskustannukset kasvavat entisestään.
1/x
#sote
#h
äiriäkysyntä
#johtaminen
Koronaepidemia on kestänyt kaksi vuotta. Eilen alkoi sota Euroopassa.
Elämme synkkiä aikoja.
Siksi työelämässä tarvitsemme toisiltamme - ja erityisesti johtajilta ja esihenkilöiltä - lempeää ja hyväksyvää tunneyhteyttä, joka viestittää: "Näen sinut ja sinä riität."
#johtaminen
Olen häiriökysyntämies.
Tärkein työkaluni on oma ajattelu.
Olen monelle organisaatiolle häirikkö, koska ravistelen ajattelullani yleistä käsitystä organisaatioista, johtamisesta, tuloksellisuudesta ja ihmiskäsityksestä.
Emeritusprofessori
@PauliJuuti
'n mukaan suurin osa ongelmista organisaatioissa johtuu siitä, että todellisuutta ei pystytä viestimään hierarkkian takia.
Johto ja arjen työn elävät eri todellisuuksissa ja tällöin ongelmia on vaikea ratkaista.
Onko sinulla tästä kokemuksia?