@AkiKangasharju Viittasitko sosiaalietuuksista riippuvaisiin henkilöihin vai yritystuista riippuvaisiin yrityksiin? Intuitiivisesti vaikea yhdistää näitä asioita esim. keskusteluun EK:n veroehdotuksista tai muista kasvutoimista.

@SaPakarinen @markojunkkari @MarjoOllikainen @AkiKangasharju Ylimpien marginaaliverojen laskemisen itserahoitusaste voisi tosiaan olla korkeampi kuin useampien muiden veronkevennysten. Tästä kai tutkijoidenkin keskuudessa laaja konsensus, vaikka harva taitaa uskoa yli 100 % itserahoitusasteeseen.

@MarjoOllikainen @AkiKangasharju @SaPakarinen Ei tutkimuksia voi valikoida, vaan tietysti tutkijat esittämissään arvioissa katsovat laajasti saatavilla olevaa tutkimustietoa.

@MarjoOllikainen @AkiKangasharju @SaPakarinen Luin. Ja olisi aidosti hienoa, jos verotusta todella voisi keventää miljardeja ilman että julkinen talous kärsii lainkaan. Ketju ei silti riittänyt vakuuttamaan minua siitä, että EK tulkitsee tutkimuskirjallisuutta paremmin kuin useat Suomen johtavat julkistalouden tutkijat.

@MarjoOllikainen @AkiKangasharju Mutta eikö kritiikki ole koskenut lähinnä veroehdotuksia? Tai ehkä minun silmiini on osunut vain osa.

@MarjoOllikainen @AkiKangasharju Kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen poliittisilla päätöksillä on vaikeaa. Minusta sekin on ymmärrettävää, että tässä julkisen talouden tilanteessa miljardien eurojen veronkevennyksiä voi vastustaa vaikkei olisi tarjota mitään ihmelääkettä tilalle. (Tämä ei kannanotto ehdotuksiin.)

@AmosAhola @ylaliedenpohja Nuo ovat tosiaan ostovoimakorjatut luvut. ETK:lla olemassa myös eri diskonttokoroilla tehtyjä laskelmia. Niissä tietysti sekä menneiden tulevien eläkeläissukupolvien eläke/maksu-suhteet ovat alhaisempia kuin oheisessa laskelmassa.

@TuuliaHakola @petterilindholm @alexafheurlin Hanska pyysi hallinto-oikeudelta ratkaisun, kun teimme Eläketurma-kirjaa vajaat 10v sitten. Ratkaisu oli, että järjestöt eivät eläkeuudistustusta suunnitellessaan käytä julkista valtaa eivätkä ole julkisuuslain piirissä, joten ne päättävät itse ETK:n laskelmien julkisuudesta.

@TuuliaHakola @petterilindholm @alexafheurlin Siellä on vaikka kuinka paljon ETK:lta tilattuja laskelmia eri malleista, ja ne eivät tule julkisiksi. Ne tilattiin erilliseen 2-kantaryhmään siksi, että hallinto-oikeuden ratkaisu vastaavista papereista -17 uudistuksessa oli, että ei tarvitse julkistaa.

@tyttisulander1 @hsfi @ETKinfo Okei, ehkä tuon olisi voinut muotoilla esim. ”Huoli on asiantuntijoiden mukaan liioiteltu, mutta…” En silti lähtisi tuon perusteella disinformaatioksi kutsumaan.

@SuviAnneSiimes @holmberg_heikki @SaariJuho Näin on, eikä minulla (enää) ole mitään jyrkkää mielipidettä asiaan. Vierastan vain sitä usein kuultua väitettä, että kaikki keskustelu sukupolvivaikutuksista olisi jonkinlaista vastakkainasettelun luomista - kun faktisesti näissä päätöksissä asiat ja ihmisryhmät ovat vastakkain.

@SuviAnneSiimes @holmberg_heikki @SaariJuho Mutta piteni elinikä silloinkin, kun eläkeikää päätettiin alentaa 65 vuodesta 63 vuoteen. Tämä on politiikkaa, jolla on vaikutuksia sukupolvien väliseen taakanjakoon.

@SuviAnneSiimes @holmberg_heikki Toisaalta osansa huoleen voi olla silläkin, että poliittisilla päätöksillä eläkeikä nousee, eläkemaksut ovat suuremmat kuin aiemmilla sukupolvilla ja tulevat eläkkeet suhteessa palkkaan taas selvästi pienempiä. Ei tosiasioiden pohtiminen aina ole vastakkainasettelun lietsomista.

@vakiomuuttuja @alexafheurlin @miikaaulio @OsinkoKoira Ei, vaan bruttopalkasta sivukuluineen viidesosa. Jos koko 24,4 eläkemaksu vähennettäisiin suoraan työntekijän bruttopalkasta, niin neljäsosa olisi oikein. Mutta näinhän asia ei ole.

@ikaukora @JaanaPohja1 @YleAstudio Tuskin pysyivät, vaikka sekä toimittaja että keskustelijat aiheeseen nähden kunnioitettavan selkokielisesti esiintyivätkin 😅

@roope_uusitalo @JuhaTarkka @HeikkiTikanmaki Näinpä. Taustalla ehkä vähän samankaltainen kysymys kuin paljon puhuttu arvio nettomaahanmuutosta: missä määrin voi olettaa, että parin vuoden selvä poikkeama aiemmasta jää pysyväksi?

@JuhaTarkka @roope_uusitalo 2/2 @HeikkiTikanmaki kertoi syyksi näin: ”Meidän 2022 arviossa ajateltiin, että koronan jälkeen kuolevuuskehitys palaisi lähelle sellaista uraa, missä oltiin ennen pandemiaa. Tilastokeskuksen 2024 ennusteessa tätä palautumista ei tapahdu samalla tavalla.”