Atte, toivon että luet asiallisen tietoketjuni: tapahtunut muutos ja sen vaikutukset. Alla
@IlmaTiede
kuva keskilämpötiloistamme, harmaalla 10v. keskiarvot: on kylmiä ja lämpimiä vuosia, mutta trendi on selvästi lämpenevä. Vaikutukset ovat jo täällä, katsotaan niitä 🧵1/10
Kesällä, kun on oikein helteinen päivä, täyttyvät uutiset siitä, kuinka ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tulleet näkyviksi. Mutta jostain syystä kun huhtikuussa iskee takatalvi ja sataa lunta, on kyseessä vain paikallinen sääilmiö, josta ei voi päätellä mitään.
Syön juu joskus lihaa. Arkihuomioni. Suomessa ei tarvitse edes puhua vegaaniudesta, wanha kunnon kohtuus veisi jo pitkälle. Todiste: Joensuun Prisman leikkelehylly on n. 20 metriä pitkä. Toistan: 20 hyllymetriä pelkkää leivänpäällysmakkaraa, YHDESSÄ kaupassa.
#kohtuus
#kaikessa
Joensuulaisena tätä mietin usein. Saisimmeko yöjunan takaisin sillä summalla millä noita lentoja tuetaan? Saisimmeko kenties yhden extra junavuoronkin? Äänestän junat ja rautatieverkon kehittämisen maakuntalentojen edelle milloin vain.
@NtiViitanen
@ToniWirtanen
Minä ainakin haluan maailman missä johtavat päättäjät, tutkijat, kirurgit, rauhanneuvottelijat... osaavat ja voivat irrotella kuten muutkin! Ja ilman keltaisen lehdistön ja haaskalintujen tekopyhää rääkynää. Hauskanpito on paitsi taito, niin myös ihmisoikeus.
9/ Ja teille, hyvät lukijat: tämä tieto on koottu yksiin kansiin, kotimaan kielellä, tutkimusviittein. Luonnonvarakeskus koosti äskettäin tämän tutkimusraportin, se on kaikille avoin (raportista minä nuo tietolaatikotkin lainasin):
#koli
näyttää paikoin tältä. Joku voi sanoa "kamalaa", mutta luonto on toista mieltä. Twiittiketju leffasta 'metsien häiriödynamiikka', joka parasta aikaa pyörii Kolilla. Ohjaajana Luonto-Äiti, pääosassa metsäeliöt ja lumi..
#luonto
#monimuotoisuus
#Hiilest
äKiinni
Toistoa, mutta pakko vielä sanoa. Lapseni kävivät ala-astetta rakennuksessa missä on 🇫🇮-🇬🇧 ja 🇫🇮-🇷🇺 koulu.
@TimoHaapala
:n "kaikkien" venäläisten syyllistäminen tekisi venäjää puhuvista lapsista kiusattuja, ja saisi heidän vanhempansa vihaamaan kotikaupunkiaan, KOTIkaupunkiaan 1/2
Alla oleva vihreä metsä on tutkimusten valossa jotain mistä ihmiset tykkäävät. Ekosysteeminä se on kuitenkin köyhä, miksi? NYT avataan monimuotoisuuden palapeliä. Tämä🧵ei ole kettuilua, tarkoitus on lisätä näkökulmia, auttaa ymmärtämään eri ulottuvuuksia.. 1/9
No niin, nyt tulee katsaus aiheeseen "Tahko - kirjanpainaja - suojelualue - tuhoriski". Syitä ja seurauksia.
HUOM! Tämä ketju EI ole mielipidekirjoitus, nostan tässä aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä perustietoa, joiden pohjalta tilannetta analysoin. Aloitetaan..
1/
@JarkkoHantula
Jutussa poliitikot esittävät varmoja näkemyksiä asioista, joita olisi voinut kysyä myös tutkijoilta. Ls-alueita on näissä joskus ”syytetty” myös osin turhaan. Mitä sanoo
@MarkusMelin1
tästä Tahkon tilanteesta? Laskettelurinteissä esim reunavaikutus yksi tekijä?
10/10 Pähkinänkuoressa, alla oleva laatikko tiivistää mikä on muuttunut, raportti ja listaamani viitteet yllä kertovat mitä konkreettisia seurauksia muutoksella on ollut. Tällä ketjulla halusin tuoda tämän tiedon esiin. Toivottavasti se leviää. Tieto ei ole keneltäkään pois👌
Kansallispuistot ovat ylimielisiä ja syrjiviä, eivät enää tasa-arvoisia tai inklusiivisia. Vai miten hitossa tuossa pitäisi mahtua ajamaan autoa???
#patvinsuo
#VanhaMets
ä -linjauksen sanotaan heikentävän E-Suomen monimuotoisuuden tilaa etenkin luonnontilaisten- ja niiden kaltaisten metsien osalta. Asia on näin.
Miksi? Kyse on ko. ekosysteemien vähyydestä ja ajasta minkä niiden syntyminen ottaa. Rauta🧵 avaamaan asiaa perustasolla 1/
2/ Tässä on lämpösummamme hienosti kuvattuna (). Olosuhteet mitkä aikanaan olivat Helsingissä, ovat nyt Jyväskylässä. Helsingissä taas on sellaista mitä Latviassa aikanaan. Seuraavaksi konkretiaa vaikutuksista mitä olemme havainneet, lopuksi iso raportti.
Muistutus susikeskustelijoille - ettei vain unohdu. Tämä👇oli
@mmm_fi
toimeksianto. Susisopassa oli avoimia kysymyksiä, tiedonpuutteita, ilman tietoa eivät päässeet eteenpäin. Tietoa piti tuottaa. Tutkijamme tuottivat sitä, se ei ole politiikkaa..🧵 1/6
Luke on julkaissut Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvojen määrittelyä käsittelevän loppuraportin. Se
sisältää uutta tietoa susikannasta ja työkaluja viitearvojen määrittelyyn. Lue lisää täältä:
Keskiviikkona
@hsfi
puoluejohtajien ympäristötentti klo 18. Kourallinen
@LukeFinland
tutkijoita tekee twitterissä faktantarkastusta, rakentavalla ja asiallisella tavalla💚:
#ymp
äristötentti
#vaalit2023
. Olen yksi heistä (junassa, mutta silti). Asiapohjalta, asiallisesti🙂 1/3
Viikonlopun ratoksi, kerron teille tarinan riekosta, ojien kaivuusta ja lumesta: kun ilmastonmuutos ja ihminen potkivat lujaa. Perustuu tositapahtumiin ja
@LukeFinland
tutkimuksiin. Tarinamme alkaa 1930-luvulta, jolloin riekko oli yleinen etelänkin soilla..🧵
Tämä tapaus on typerryttävä monesta syystä. Ei pelkästään suoluonnon häviämisen tai vesistöjen takia, vaan myös eurojen: soita ennallistetaan muualla ja valtio tukee tätä, soita myös suojellaan ja... *fiuh* kun läksi muilta matto alta🧵1/8
Tämä
"En tykkää tuloksista, eli tutkija on puolueellinen"
kommentointi on yksiselitteisesti ala-arvoista. Sillä ei saavuteta mitään muuta kuin lisää rajalinjoja ja poteroita ja niitä ei todellakaan tarvita. Sitä paitsi, kuka tahansa voi ampua tutkijoiden kannanotot alas... 1/3
@Romakka
Kovin kummallista myös se, että esim
@hsfi
käyttää tätä henkilöä jutuissaan asiantuntijana. Neutraaleja todellisia asiantuntijoitakin löytyisi.
3/ Lumipeitteen väheneminen on aiheuttanut merkittävää kuolleisuutta pohjoisissa lajeissa jotka vaihtavat valkoiseen suojaväriin (riekko, jänikset.. ovat vähän helppoja saaliita). Tämä artikkelimme vuodelta 2020 sisältää paljon tietoa:
Luonnontilaisten metsien suojelu -saaga. Suojelusta puhuttaessa näkee väliin kysymyksen "miten iso suojeluala olisi riittävä". Kysymys on asiallinen, mutta yhtä asiallinen on: "millainen pinta-ala luonnonvaratalouteen valjastettua metsää on riittävä". Näkökulmia historiasta🧵1\
6/ Vesistöissä lämpötilojen nousu koettelee erityisesti lohikaloja. Toki olemme itse peranneet niiden kutupaikat, padonneet joet ja tuutanneet niihin ravinnekuormaa vähän liikaa.. mutta silti, lohikalojen fysiologia ei kestä lämpimiä vesiä:
4/ Jääolosuhteet potkivat munille norppia ja hylkeitä. Ne haluaisivat pesiä jäälle tai jään päällä olevaan lumipesään - kumpikaan ei onnistu jos ei ole jäällä lunta tai edes sitä jäätä. Tämä on niille merkittävä ongelma, tunnetuin esimerkki saimaannorppa:
Tämä on niin järkyttävää.
@yleuutiset
, kääntäkää tämä myös 🇬🇧 ja 🇷🇺. Uutisten täytyy levitä joka puolelle siitä mitä nuo oksettavat alhaiset raukkamaiset ihmishirviöt tekevät. Twitterissä on puhuttu, että jaetaan pilameemejä 9.5. Ei, jaetaan tätä😪
5/ Tulokaslajeja (ovat voittajia) leviää luontaisesti uusille alueille kun sääolosuhteista tulee suotuisampia. Osa on harmittomia, osa voi äityä tuholaisiksi. Pidämme potentiaalisia tuholaisia silmällä, koska leviäminen on paikoin nopeaa. Esim. havununna👇
7/ Metsissä tuhoriskien kohoaminen on päivänselvä asia, vaikka Suomi on pahoilta tuhoilta onneksi välttynytkin. Kyllä, puut voivat kasvaa naksun nopeammin, mutta niiden tuholaisista tulee vaan sitäkin kettumaisempia. Hyvä Venäläinen ym. review:
NYT puhutaan puun ja kuoren välissä vilistävistä otuksista. Sinäkin olet takuulla nähnyt tuollaisia👇 puita, nyt voit oppia mistä on kyse🤓. Tämä🧵esittelee kolme erittäin yleistä kaarnakuoriaista: laji, syömäjälki, tuhon ilmiasu 👇puussa.
#Hiilest
äKiinni
@LukeFinland
8/ Maataloudessa ja puutarhassa tiedämme olevan riskejä ja mahdollisuuksia. Viljely voi monipuolistua (niin on jo osin käynyt) mutta kuivuudesta tulee vaan isompi ja isompi ongelma (niinkin on jo käynyt):
"Lentolippujen hinnat ovat laskeneet, joten on kannattanut taas ostaa". Tämän takia kerskakulutusta pitäisi haittaverottaa helvetin paljon enemmän: aina riittää näitä egon/itsetunnon kohottajia joille piittamattomuus on niin sisäänrakennettua että oksettaa
Se on siinä. Tuollainen pakkasen kaunistaman Koivusuon hiljainen ja rauhallinen tunnelma vain päälle ja lomille. Tuollaista tunnelmaa toivon muuten vilpittömästi teille ihan kaikille🙂. Palataan 2023 👋
Minulla on vilpitön ilo kertoa uudesta tutkimushankkeestamme:
KILJU - Kirjanpainajatuhot luonnonsuojelualueiden naapurustossa
Eli tulossa tietoa tästä kysymyksiä, kummastuksia ja hämmästyksiä herättävästä ikiaiheesta. Mitä teemme?🧵
@YliOjan
@LukeFinland
@mmm_fi
Silloin vanhoina hyvinä aikoina, kun miehet olivat miehiä, lihaakin syötiin murto-osa nykyisestä. Sitä myös arvostettiin eikä heitetty roskiin (kuten esim. kaupoissa nykyään). Tuo ilmastoruokaohjelma on lähempänä "perinteistä aitoa Suomea" kuin nykyinen ylikulutuksen kulttuuri...
Tätä
@LTyoryhma
urakkaa ei voi pitää kuin äärimmäisen arvokkaana ja suurena palveluksena. Metsätwitterinkin jokainen laita lienee samaa mieltä siitä, että suojelu on tehokkainta kun mennään laatu edellä. Nyt tämä kartoitus toi arvokasta tietoa... 1/2
Ui..😊 Tämä on niin hyvä kysymys, etten tiedä miten aloittaisin sen purkamaan – kirjan paikka. Vaan tehdäänpä tähän pieni ketju yhdestä, tosin vain yhdestä, "ilmastonmuutos ja metsät" ongelmasta..
New scientist kirjoittaa aiheesta, josta en itse ymmärrä tarpeeksi. Miten puut kestävät Euroopan tulevan ilmaston ja nykyisen kuivuuden? Huonolta näyttää sanoo lehtijuttu. Miten Suomessa metsäala on varautunut? Tietääkö esim
@MarkusMelin1
Etenkin Itä-Suomessa on venäläisiä perheitä joille tämä maa - EI Putinin Venäjä - on koti, ja joiden lasten tulevaisuus, ystävät, koko maailma on tässä maassa. Että he puhuvat myös venäjää, ei pitäisi olla peruste heidän "kitkemiselleen", kuten
@TimoHaapala
ihanasti ilmaisi 2/2
Tämähän meni kivasti! Toimittaja soitti aamulla, kävimme hyvän ja asiallisen keskustelun. Uusi uutinen, laajemmat näkökulmat mukana 👇. Kyllä on asiallinen keskustelu muuten aina ok 🙂
No niin, nyt tulee katsaus aiheeseen "Tahko - kirjanpainaja - suojelualue - tuhoriski". Syitä ja seurauksia.
HUOM! Tämä ketju EI ole mielipidekirjoitus, nostan tässä aiheesta tehtyjä tutkimuksia sekä perustietoa, joiden pohjalta tilannetta analysoin. Aloitetaan..
1/
"Ilmastonmuutos ei näy Suomessa!!"
Olen eri mieltä. Erityisesti kuivat ja kuumat kesät tekevät pahaa jälkeä metsissä. Avaamme inhaa dynamiikkaa isossa, avoimessa teemajulkaisussa, suomeksi!
@LukeFinland
blogi👇kertoo kaiken. Tämä🧵kattaa jokaisen jutun. Aloitetaan matkamme.. 1/9
Lämpenevä ilmasto sekä aiempaa sateisemmat talvet ja kuivemmat kesät muuttavat Suomen metsäluontoa. Kestävätkö Suomen metsät tuhoriskit, pohtivat Sannakajsa Velmala ja
@MarkusMelin1
blogissaan.
#mets
ä
#mets
ätuhot
#ilmasto
Nyt tulee puiden tauteja ja ötököitä! Terhosen Eevan
@ForestPathoGoe
johdolla toimitimme Metsätuhot vuonna 2022 -rapsan: mitä ilmiöitä metsissä havaittiin 2022, ei siis pelkkiä tuhoja. Ketjussa parhaat palat, koko rapsa👇
@LukeFinland
1/15
10/10. Tämä kaikki liittyi Kivametsä -nimiseen hankkeeseen missä patologia-entomologia-lahopuu porukalla tutkimme metsän rakenteen, monimuotoisuuden (lahopuu, käävät, puulajit) ja terveyden suhdetta. Rahoittajana
@keskisuomenliit
, toteuttajana
@LukeFinland
21/ Kuolleiden puiden poistamisen on taas jopa todettu edesauttavan tuhojen jatkumista, sillä tällöin häviää ne kuolleessa puussa kehittyvät örkit jotka ensi vuonna tappaisivat kirjanpainajia. Kuten nämä kuvassa parittelevat muurahaiskuoriaiset:
Papukaijamerkki hänelle kuka päätti asettaa Pohjois-Karjalan hiihtolomaviikon maaliskuulle. Meinaan kevät-talvinen luonto on vaan niin maukas. Niin mahdottoman maukas 🌞❄️.
5/ Eli uutisen lainaus "kuolevista suojelualueista" on yksiselitteisesti väärin. Lahopuulajit ja niitä syövät muut lajit kiittävät. Uutisessa nostettiin myös ongelmaksi se, että suojelualueelle ei päästä hakkaamaan. Tämäkin on virheellinen käsitys, ja NYT pääsemme asiaan.
Eilinen
@MaasTul
julkaisi yliökirjoitukseni aiheesta hakkuuaukot ja reunametsien kirjanpainajatuhot👇. Korostin tarvetta paremmalle tiedonkululle - ketä se muka haittaisi - sillä aikaa reagoinnille ei lopulta ole paljoa
@LukeFinland
@PanuHalme
@Metsahallitus
@KaiMykkanen
Toisin sanoen, meillä on ennallistamisen suhteen:
-Aitoa halua ja tarvetta
-Taitoa ja tietoa tekemiseen
-Kohteita missä homma ei veisi keltään mitään pois
-Sen sata strategiaa missä hommia luvataan tehdä
Ja ilmeisesti jatkossa:
-Aitoa pettymystä kun mitään ei sitten tehdäkään
4/ ..mutta aiheen tutkimukset ovat yksiselitteisiä: kirjanpainajatuhot suojelualueilla lisäävät alueen monimuotoisuutta, eivät vähennä. Aina jää pieniä puita ja toisen lajin puita. Lisäksi metsä uudistuu tuhojen pienaukkoihin. Metsä elää, vaikka kuuset kuolevatkin.
Juttu (ja tutkimus) oli asiallinen, mutta tuo 👇 on ikävää klikkiotsikointia, mistä tehtiin myös oikaisupyyntö.
-Pellot eivät ole pullollaan ko. aineita, eikä "niistä tehty"
-Tulokset eivät olleet tälläisia
-Kukaan tutkija ei niin sanonut
Tutkimus🧵 1/4
..tietoa yhteiskunnan toimijoiden, päättäjien ja muiden tutkijoiden hyödyksi. Tutkimuksen tulokset eivät vaikuta asemaani millään tavalla. Sitä heikentäisi tutkimuksen ei-avoimuus.. tai perustelemattomien mielipiteiden laukominen totuutena, kritisoidun kirjoituksen tyyliin.
5/
on vaikea ymmärtää miksi Luken ja Syken työn pohjalta päätettiin käyttää kireimpiä rajoja "vanhan" määritelmässä. Tämä kun rajaa isosti pois metsiä joilla olisi ollut se paras potentiaali aikanaan kehittyä luonnontilaiseksi. Näin se on.
Linjaus ei ole tehokas, koska..
Jos politiikka-twitter kyllästyttää, tästä viikon luontovideo👇. Olemme kartoittamassa lumen murtamien puiden ötökkälajistoa, ja jättipuupistiäinen (Urocerus gigas) tuli munimaan koepuuhumme. Upea, iso (ja meille vaaraton) hyönteinen! 💚😊
#Hiilest
äKiinni
13/
Julistaessamme pysäyttävämme monimuotoisuuskadon, teko nro. 1 olisi suojella kohteet joilla on potentiaali kehittyä luonnontilaiseksi tai edes sen kaltaiseksi. Valittu tiukin kriteeri ei tähän johda: se rajaisi kohteita ulos (koska niiden vähyys + aikajänne; ketjun alku).
11/
suojelu valtion alueilla veisi painetta pois yksityisiltä. Reilua, eikö? Sanotaan yhteen ääneen: talousmetsien luonnonhoito yksityismailla ei ole yhtä kuin arvokohteiden suojelu valtion mailla. Jälkimmäiseen kohdistuva kriteerityö ei uhkaa häntä, joka ensimmäistä toteuttaa.
14/14
Lopuksi vapaaehtoisuudesta. Niin jos joku omistaisi tuollaiset kriteerit täyttävän kohteen, se menisi kärkeen kaikissa METSO ym. ohjelmissa. Valtio ostaisi sen riemusta kiljuen. Toki heidän kannattaisi ensin vaan suojella omat vastaavansa, edes ne rippeet.
3/
..vastaaviin kohteisiin näyttää millaisia puita on aikanaan ollut. Vertaa kantojen kokoa nykyisiin puihin. Tästä pääsemmekin ns. asian ytimeen: kantojen aikaisen metsän luominen kestäisi pienen ikuisuuden, olisi tehokkainta suojella alueet mitkä edes vähän niitä muistuttavat.
#Min
äTutkin metsien terveyttä ja monimuotoisuutta. Isoin kysymys: miten jo muuttunut ja muuttuva ilmasto sekä tapamme käsitellä metsiä yhtälöön vaikuttaa? Ötököitä, sienitauteja, sään ääri-ilmiöitä, vieras- ja tulokaslajeja.. uteliaisuutta ja rakkaita kollegoita!💚
@LukeFinland
Laki Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), rivien välissä.
"Jos tutkijain kohdalle sattuu töisdä luonnon antimia, on hänen hyvä ne hyödyntää ja luontoa tästä nöyrästi kiittää". Kiitos😋. Juu, poimin nämä
#Hiilest
äKiinni hankkeen maastotöissä, sinun verorahoillasi🤗
Lopuksi: tutkijoiden "agenda" oli vain tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi, puolueettomasti ja parhain mahdollisin menetelmin - sen he tekivät, siitä on turha kenenkään suuttua. Jatko-osat tähän saagaan kirjoitetaan politiikassa, nyt saivat tietoa politiikkansa taakse. 6/6
Odotan niin kovasti luonnontilaisten metsien suojelu -saagan lopullisia päätöksiä. Metsävarojemme historiallinen kasvu on niin valtava, että nyt luulisi olevan varaa säästää jäljellä olevat helmet; ettei ajattomia luontoarvoja vedetä viemäriin lyhytnäköisen talouden nimissä.
Heitto "tieteellinen tutkimus on alkanut kärsimään sellaisen inflaation, että aika moni kansalainen naureskelee entistä avoimemmin kaiken maailman dosenteille"
on outo, sillä Suomessa luotetaan tutkimukseen jopa poikkeuksellisen paljon (Tiedebarometri 2022)...
Vastaan ennalta kommenttiin "koira älähti, kalikka kalahti": ei. Itse tuotan tietoa metsien puustotuhoista, mahdollisimman tarkasti ja läpinäkyvästi, avoimesti. En tiedä etukäteen tuloksia, ei ole oleellista, tutkimuksen laatu on. Näin täytetään tietoaukkoja ja tuotetaan uutta..
8/ Tärkein syy miksi suojelualueelle ei kannata mennä hakkailemaan tuhoriskiä vähentääkseen on se... että sillä ei vähennetä tuhoriskiä. Tästäkin on paljon tutkimuksia, mutta haluan todistaa tämän teille nimenomaan Tahkon tapauksessa.
Olen Markus Melin, 36v. Olen Itävallassa, metsätuhojen seurantaan ja tilastointiin liittyvässä kansainvälisessä FAO:n kokouksessa. Edustan maatani ja tutkimuslaitostani, asiallisella otteella. Sisäinen penskani ei vain jätä minua rauhaan, ei täälläkään.
#tirsk
#hihih
#heeheheee
3/ Kirjanpainaja on avainlaji lahopuun luonnissa. Se kykenee tappamaan isoja puita, jotka kuoltuaan tarjoavat kodin lukuisille lajeille (ne eivät itse pystyisi puita tappamaan). Se siis luo monimuotoisuutta:
Toki tämä voi ihmissilmään näyttää tuholta..
#koli
näyttää paikoin tältä. Joku voi sanoa "kamalaa", mutta luonto on toista mieltä. Twiittiketju leffasta 'metsien häiriödynamiikka', joka parasta aikaa pyörii Kolilla. Ohjaajana Luonto-Äiti, pääosassa metsäeliöt ja lumi..
#luonto
#monimuotoisuus
#Hiilest
äKiinni
6/
ko. metsiä on E-Suomessa todella vähän, ja hajallaan. Nyt -kriteerin tiukkuuden takia- iso osa hyvän kehityspotentiaalin omaavista joutuu ns. kirveen alle. Jos ne hakataan, se onkin pari vuosisataa kunnes voimme yrittää uudestaan. Ongelma: ko. ekosysteemien lajeilla ei..
4/
Tämä on perusperiaate: suojele, missä luontoarvot alkavat parhaiten kukoistaa. Esim. Tiilikkajärven kp:n laajennus: lopputulos valtava kokonaisuus, osa liitetyistä metsistä nuoria, mutta aikanaan osa isoa, yhtenäistä kokonaisuutta. .
Tässä valossa...
Hyvä tutkimus on vertaisarvioitu ja avoin: kertoo tarkasti aineiston, sen keruun sekä analysointimenetelmät ja tulokset + aiemman kirjallisuuden. Se on avoimesti saatavilla JA toistettavissa. Tämä on kaiken selkäranka, tutkija ei hyödy mitään pimittämisestä. Sitten toimittaja..
..kuka tutkii lumituhojen vaikutuksia hyönteistuhoihin ja -monimuotoisuuteen? Minä ja
@YliOjan
,
#Hiilest
äKiinni hankkeessani
#LumiLaser
. Mukana puoli-koppis, Juha Siitonen. Kaikki
@LukeFinland
, meitä rahoittaa tässä
@mmm_fi
. Menkää luontoon, tarinansa ovat uskomattomia!💚
@Jaakonpoika
Äänestävänä kansalaisena turhaudun eniten "tarkoitus pyhittää keinot" politiikasta: lauotaan tarkoituksella ihan millaista sontaa vaan, koska johonkin porukkaan se kuitenkin uppoaa - ja muulla ei ole väliä.
Se vie uskon politiikkaan.
8/
tulee jatkossa olemaan kalliimpaa ja osittain mahdotonta (koska se aikajänne ko. ekosysteemien luomisessa). Näin tämä nyk. linjauksella menisi, kaunopuhe ei sitä muuta.
Entäs puh👇 yksityisistä mo:ista? Tätä en ymmärrä tutkijana enkä metsänomistajana..
Kansalliset kriteerit vaikuttavat myös 600 000 yksityiseen metsänomistajaan. Puunostajat soveltavat niitä, vaikkei valtio pystyisi korvaamaan kaupan estymistä. Siksi 1. kertaa tehtävä kriteeripäätös on askel, eteenpäin mutta vaikeaa yhteensovittamista. 2/
@Dimmu141
Taidanpa vetää samalla energialla seuraavan konferenssiesiintymisen ja tituleeraan itseni totta kai "maan ykköstutkijaksi ja tutkimusviestijäksi". Kyllä jos sillä ei kollegoiden arvostusta tule niin ei millään.
1/6 Viikonlopun alle lyhyt ja ytimekäs ketju E-Suomen talousmetsien suojelu- ja luonnonhoitotarpeesta.
#TriggerAlert
: sisältää lukuja, jotka perustuvat mitattuun, objektiiviseen tietoon (VMI). Lähde lopussa (tietty). Ping
@AnnikaKangas
@PanuHalme
ja
@PyryNestori
, ainakin😉
"MMM:ssä on myös oltu huolissaan että menetelmä heikentää metsästyksen yhteiskunnallista arvostusta" - hyvä, ihan syystä. Sorsat lentävät magneetin imemänä ruokinnalle, missä odottaa suurten "metsästäjien" sulkutuli; se on teurastusta, ei metsästystä.
Pylväs jatkaa: "Tiedemaailman olisi jo kansalaisten kasvavaan tieteen hylkäämiseen herätä".
Jos joku tässä on tieteen - saati tiedonhaun perusteet - hyljännyt, se oli hän itse tuossa kirjoituksessaan. Ihan vaikka edelliseen kolmeen Tiedebarometriin perustuen. Tärkeä huomio:
7/
..kaikilla ole aikaa odottaa, sillä ne jäljellä olevat luonnontilaiset ja sen kaltaiset metsät ovat pirstaloituneita. Tästä syystä on nähty perusteltuja ehdotuksia ls-alueiden lähellä olevien arvokohteiden suojelusta. Nyt mahdollisesti menetettävän potentiaalin korvaaminen...
Raporttia on jo kritisoitu, sen tuloksia ei hyväksytä. Olisiko kritiikkiä tullut jos tulokset olisivatkin miellyttäneet? Jos näin, niin katse peiliin: neutraalia tieteellistä menetelmää kehutaan vain jos se tuottaa itseä miellyttäviä tuloksia, muulloin haukutaan? Tärkeää.. 3/6
@anteropaljakka1
@IlmaTiede
😄
Tiedon levittäminen ja asiallinen keskustelu on siitä parasta, että siinä ei ole voittajia ja häviäjiä. Minä ainakin uskon vielä että Suomi on hyvä maa "nuotiokeskusteluille", twitter/x ei aina vaan siltä näytä, mutta yrittää pitää 🙂
@Kotus_tiedotus
Voi Agricola tätä "englannistumista"!🤢🤦♂️ Otetaan esimerkki: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Maanmittauslaitos, Ruokavirasto.. ovat 🇫🇮- JA kv-toimijoita. Siksi heillä on myös ERILLISET 🇬🇧-nimet. "Kansainvälistyminen", ei vaadi kotimaisen kielen alasajoa.
Tieteellisiä menetelmiä TULEE kritisoida ja koetella, tutkijat tekevät sitä itsekin jatkuvasti. Kritiikki ei vain voi olla pohjalla "koen asiat eri tavalla enkä vaivaudu selvittämään miten ne oikeasti ovat". Kirjoituksen pahimmat heitot olivat juuri tuolla pohjalla. Jatkuu:
10/
Ja jos ongelma oikeasti koskisi 600 000:tta metsänomistajaa, niin silloin ei kyllä olisi uhareitakaan. Mahdollisia tapauksia on nolla tai mikroskooppisen vähän, joten puhe kriteerityön vaikuttamisesta 600 000:een metsänomistajaan on höpöä. Sitä paitsi...
Kun saimme suvusta lihamyllyn 10v sitten, alkoi "roska"kalan hyödyntäminen toden teolla. Tässä tuttavan talviverkkojen sivusaalista👇, pikkulahnaa + pikkuhauki. Nahattomiksi fileiksi, myllyyn, pihveiksi, nam 😋. Säilykkeet kevään särkikaloista päälle. On hyvää ja ekolookista 😋
@WBacklund
@IlmaTiede
Ei minustakaan pidä olla epärationaalinen eikä pelokas. Muutoksessa aiheuttaa ongelman sen nopeus: kaikki eivät ehdi sopeutua. Esim. tuhohyönteiset kyllä, mutta niiden käyttämät isäntäpuut ovat ongelmissa (kuusi ja kirjanpainaja). Se mitä luonnossa tapahtuu, on...
8/8 Miksi kaikkia soiden uudisojituksia ei tehdä luvanvaraiseksi?
Luonnon turmeluhan on vallan kielletty monessa asiassa - mutta ei silloin kun tekee mieli kaivaa ojaa neitseelliselle suolle. Sitä vaan tapahtuu, ja tämä tosiaan on valtion kannalta omille kengille ruikkimista.
Vaalitko ne vallan tulloo kun tutkimusta paiskotaan nyt vähän sieltä ja täältä? "Tällainen kommentti kertoo siitä, että poliitikko ei ole joko ehtinyt tai halunnut perehtyä siihen, mitä tiede on kertonut" Kollega
@RaisaMakipaa
, suorista sanoista 10/10 👇
7/ Aiheesta tehdyt tutkimukset osoittavat selvästi, että hakkuut suojelualueella heikentävät sen monimuotoisuusarvoja enemmän kuin kirjanpainaja koskaan - näin ne olisivat myös LS-lain vastaisia. Tämä EI kuitenkaan ole pääsyy miksi suojelualuetta ei kannata hakata... ehei.
Sen, haluatko ampua vai suojella susia, ei pitäisi vaikuttaa raportin hyväksyttävyyteen: tarkka kanta-arvio ja tieto kannan rakenteesta hyödyttää kaikkia. Ilman sitä, niin suojelu kuin kannanhoidollinen metsästys olisi pimeään ampumista. Tiedon tuottaminen on ok, jopa jees 2/6
9/
Tähän liittynee pelko, että luonnonhoidolla arvometsän luonut menettäisi oikeuden hyödyntää sitä. Se olisi väärin. Luonnonhoidolla ei vaan koskaan saada aikaan luonnontilaista tai sen kaltaista metsää, tuleva kartoituskin koskee vain valtion maita.
Kiitos
@SariEssayah
@KaiMykkanen
ja koko hallitus
@persut
@sfprkp
🌲
Kyseessä on vapaaehtoisen monimuotoisuustyön voitto. Löysillä kriteereillä aavistushakkuut olisivat lisääntyneen, kiertoajat lyhentyneet ja lahopuun lisääminen vaikeutunut
@PelliPetja
2/
Luonnontilainen metsä on kokonaisuutena hiivatin vanha, ei vain elävän puustonsa osalta. Esim. alla on pala isoa, metsäpaloja nähnyttä kelomäntyä. Sellaisen syntyminen vie pari vuosisataa. Mutta: tämä yksilö oli yksin nuoressa männikössä. Ja tarkempi vilkaisu...
No niin, metsänkävijät. Kuka haistaa tuulituhoriskin? Routa ei etelää peitä, mutta kylläpä tuulla puhaltaa, kuusi ei ole ankkuroitunut. Tämä on "Metsät ja ilmastonmuutos" -saagan yksi osa: lämpenevät talvet ja kasvava tuulituhoriski.
vaikka heti, mutta tämän tulisi pohjata tutkimukseen ja tietoon - ei omaan tykkäilyyn tai kutinaan. Eli eikun vain tietoa osoittamaan ja näyttämään missä tutkija on mennyt metsään ja hän ei ole oikeassa tai on puolueellinen. Saa suorittaa.
Se on muuten hiton liukas pinta.. 2/3
Luonnonvarakeskus
@LukeFinland
on ISO talo! Monipuolinen! Hillittömän iso! Meillä on mm. kotimaisten omenien geenipankki, yli sata👇lajiketta! Nyt siis käynnissä
#LukeMeets
, koko talon tapaaminen. Pää: pyörällä, tämän talon monipuolisuudesta!🤘
6/ Yleisesti järeiden toimenpiteiden, kuten isojen pelastushakkuiden, tulisi perustua parhaimpaan saatavilla olevaan tietoon. Näin varmistutaan, että sen mitä tehdään, voidaan myös olettaa toimivan. Hakkuut Tahkon suojelualueilla eivät yksinkertaisesti täyttäisi tätä ehtoa.
Tämäkin on sanottava ääneen: kanta-arviota tekevät tutkijamme ovat alansa kärkeä. Tältä mantereelta tuskin saat tieteellisesti yhtä pätevää analyysiä tästä aiheesta. Kannattaakin lukea ne menetelmäosiot kunnolla, ennen kuin alkaa haukkua raporttia tulosten takia. 5/6
Jep. Kukaan ei sano etteikö LS-alueelta voi tuho levitä (siksi korvauspykälä). Ilmiö on kuitenkin mikroskooppinen verrattuna kohuun sen ympärillä. Vaikka lanaisimme jokaisen LS-alueen parkkipaikaksi, kirjanpainajatuhoriski ei poistuisi: riskialueita on muualla paljon enemmän 1/2
Jos minulla olisi kuusimetsää vieressä, en pelkäisi naapurin suojelualuetta vaan naapurin tekemän hakkuuaukon reunaa, Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Markus Melin sanoo.
#Mets
älehti |
Itseasiassa, ainoa mitä alue kaipaa on infokylttisarja, mikä kehottaa matkailijoita ottamaan piiitkän takanojan ja katsomaan tuota kaunista dynamiikkaa; sieni- sekä hyönteislajeja mitkä vuoroin tulevat ja menevät juuri heille sopivasti lahonneelle rungolle...
#monimuotoisuus
💚
#min
ätutkin metsien elukoita ja tuhoja. Erityisesti kaarnakuoriaiset sekä tulokas- ja vieraslajit. Elukoista mm. kanalinnut ja hirvi; kuinka muuttuva ilmasto JA ympäristö niihin (esim. levinneisyys, kannat) vaikuttaa.
Menetelminä GIS, kaukokartoitus, maastotyöt❤️.
@LukeFinland