Associate professor of war studies
@Forsvarshogsk
,
visiting
@Aleksanteri_UH
and a few other things. Interested in war and warfare in places like Ukraine.
Koin eilen ammattiurani liikuttavimman hetken, kun minulle jaettiin Helsingissä tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. Tutkijan rooli väistyi hetkeksi ihmisen ja ihmisyyden tieltä ja puhuin tunteista. Puheeni alla.
Ketju. 1/
En kritisoi hallituksen päätöstä sulkea itäraja. Vaikeaan tilanteeseen ei ole helppoa ratkaisua.
On kuitenkin kätevää oikeuttaa poikkeustoimia sotaisalla kriisipuheella. Sillä on riskinsä: poikkeus voi muuttua säännöksi – ja me vastustajamme kaltaiseksi.
Aloin hahmotella kolmanneksi Ylen kolumnikseni päätynyttä tekstiä jo viime kesänä. Viimeistelin sen vuodenvaihteessa, juuri ennen epäinhimillistämistä koskevaa keskustelua. Sodan poliitiikka vaikuttaa tutkijaankin, mutta meidän tehtävä ei ole politikointi.
Kävellessäni lavalle minut valtasivat aivan valtava liikutus. Tämä matka Tukholmaan menee sulatellessa:
"Käihkö sai tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan mukaan tunnustusta asiantuntevista ja tutkimustietoon perustuvista sodan analyyseistä eri medioissa."
Yksinkertaistaen, Ukrainalle annettava sotilastuki on joko
a) omista varastoista,
b) omilta joukoilta tai
c) Ukrainalle tuotettua.
A) ehtyessä vaihtoehdoiksi jää b) ja c).
B) laskee väistämättä omaa puolustuskykyä.
C) vie aikaa.
15 vuotta työstetty vertaisarvioitu Sotilaan Päiväkirja: Miten rauhanturvaaminen muuttui kriisinhallinnaksi ilmestyi tänään. Uutisoinnissa kärki on rasismissa, kuten
@TRimpilainen
loistojutussa. Pippingiläinen mikrososiologia pyrkii laajempaan kuvaan.
Ilahduttava kirja-arvio: nyt sitten virallisesti "keski-ikäinen tohtori". Tästä olen saanut kuulla. Painottaisin kohtaa "rasismista tuli 'arkipäiväinen käytäntö' OSALLE joukkoa". En siis puhu kaikista palvelustovereistani, enkä kaikista rauhanturvaajista.
"Jo kaksi vuotta lännessä on hehkutettu ukrainalaisten seisovan yhdessä rintamassa Venäjää vastaan. Samalla sodan haasteet kasataan epäreilusti vain ja ainoastaan Ukrainalle."
Haaste uudelle eduskunnalle: "Demokratioissa kansalaisilla on oikeus tietää, miten sotilaita käytetään ulko- ja turvallisuuspolitiikan instrumentteina. Afganistanin operaatiossa tämä oikeus ei toteutunut. Nyt poliitikkojen on avattava keskustelu aiheesta."
Ukraina on noussut taas otsikoihin, mikä on hyvä. Olen valitettavasti joutunut rajoittamaan mediakommentointia apurahahakemusten ja varsinaisten työtehtävieni takia. Yksi ihminen ei veny loputtomasti kolmeen työhön, josta vain yhdestä maksetaan. 1/2
Saksa pystyy ilmeisesti viemään Leopard-panssarivaunujaan Ukrainaan aikaisintaan ensi vuonna. Huoli eurooppalaisen Ukraina-tuen poliittisen retoriikan, tekojen ja kykyjen suhteesta ei ole uusi, mutta tämä vain vahvistaa sitä.
Eskaloinnilla tarkoitan siis että "kiihdytetään sotaa tai tehdään sodassa jotain, mitä ei ole aiemmin tehty." Vaikea käydä fiksua keskustelua sodasta, jos jotkut termit politisoidaan tavalla, joka tekee niiden neutraalista käytöstä mahdotonta.
This week something extraordinary happened:
I found out that I've apparently become a crossword item.
I also published my first research monograph - which I've thought about since late 2014, and worked with since late 2016 as my post-doc project.
Two pretty big milestones.
Jos asepalvelus oikeasti on myös ”elämän koulu”, sen soisi parantavan – ei pahentavan – yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia. Miesvaltaisella Puolustusvoimilla on ainutlaatuinen mahdollisuus - mutta viranomaisena myös vastuu - puuttua näihin.
Suomen Kuvalehden Elina Järvinen kirjoitti jutun siitä, miten sotaa tutkitaan. Kuva Jonne Räsäsen. Kiitos myös
@sinikukka
kansikuvan lähettämisestä! 1/4
Olen yli kaksi vuotta kommentoinut (Ukrainan) sotaan liittyviä kysymyksiä Suomessa pääosin omalla ajallani. Nyt aikaa syövät apurahahakemuksetkin, jotka mahdollistaisivat tutkimuksen täällä. Tilanne pakottaa priorisoimaan, mutta Rubenille vaikea sanoa ei.
"Varautuisin, että sota pitkittyy, Yhdysvaltojen tuki loppuu ja vastuu siirtyy enemmän Euroopalle, Käihkö summaa."
Paketin myötä Eurooppa saa taas enemmän aikaa järjestellä omaa tukeaan Ukrainalle. Tätä tarvitaan.
"Venäjä on tällä hetkellä ainoa sotilaallinen uhka Euroopassa ja siihen täytyy suhtautua vakavasti, varsinkin Suomessa. Näin toteaa sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Iltalehdelle."
"Kaikki tiesivät, että hyökkäys on vaikea tehtävä ja se on käynnissä ilman ilmahallintaa. Jos on ajateltu, että tappioita ei tule, niin ei ole ollut oikeaa kuvaa tilanteesta."
Ilmaherruus vakiintunut termi suomeksi.
Wagner-yhtiön rooli Venäjällä on hyvä esimerkki siitä, miten yksityinen ja julkinen sekoittuvat. Yritys tarjosi sotasuunnitelmien mennessä myttyyn nopeita ratkaisuja uusien joukkojen mobilisoimiseksi. Seuraus on kuitenkin koordinaatio-ongelmat. 1/2
Suomi ilmoitti eilen 17. puolustustarvikelähetyksestä
#Ukraina
. Pelkän sotilaallisen tuen määrä reilun 16 kuukauden aikana arvioidaan nousevan 1,2 miljardiin euroon.
Suomen tuki Afganistanille 20 vuoden aikana maksoi yhteensä noin 749 miljoonaa euroa.
Melkoinen ero.
Venäläisten epäinhimillistämistä koskevassa keskustelussa mainitusta Tuntemattomasta sotilaasta (ja etenkin Sotaromaanista) saa tutkimuskirjallisuutta vastaavan kuvan, ettei mustavalkoinen sotapropaganda juuri purrut rintamamiesten keskuudessa etulinjassa.
My book "Slava Ukraini! Strategy and the Spirit of Ukrainian Resistance" has just been released on open access. Download link below. More information in the picture, and also in the form of interviews (and hopefully reviews!) to come.
My heartfelt thanks to everyone involved.
"Ukrainan tappio alueluovutuksineen on nyt realistinen mahdollisuus.
– Tämän tulisi olla kaikkien keskusteluiden lähtökohta tällä hetkellä."
Mahdollisuus, ei välttämättömyys. Sodan lopputulos riippuu päätöksistä, myös meidän tekemistämme.
Viime keväänä ukrainalainen ystäväni hätkähdytti pohtimalla ääneen sitä, kuinka hienoa on elää juuri nyt. Suuressa kuvassa kehitys oli hänen mukaansa positiivista.
Pisti miettimään.
Elämä voittaa.
Puolestani joulurauhaa aivan kaikille!
Sota on kuitenkin aina valinta. Valintoihin pystymme vaikuttamaan.
Vaikeampi mutta kaikille parempi vaihtoehto onkin hyväksyä, että juuri maailman epätäydellisyyden vuoksi pienilläkin sitä parantamaan pyrkivillä teoilla voi olla suurta merkitystä.
Kiitos.
9/9
Juuri se kysymys, johon vastaamista yritin väistää, päätyi sitten nettijutun otsikkoon. Liian aikaista sanoa, ovatko Leopardit "optimaalisessa käytössä": niitä tarvitaan kuitenkin etenkin Ukrainalle tärkeimmässä hyökkäyssuunnassa. 1/2
Mukana Ylen erikoislähetyksessä
#Ven
äjä vallankaappaus suhteen. Muutama nosto:
1) tilanne kehittyy, ja siitä ei tiedetä kaikkea. Ensimmäinen vuorokausi lienee kuitenkin kriittisin. Kuka lähtee mukaan kapinaan, kuka sitä tukahduttamaan?
"Suurin ongelma mielestäni ovat koulutustavat, joilla meidän varusmiesten kouluttajia koulutetaan. Kouluttajat eivät selvästikään opi siellä ihmisten kannustamisesta, motivoimisesta ja kohtaamisesta riittävästi."
Tuore kokemus pitkästä ilmiöstä.
"Kuluneet kaksi vuotta osoittavat konkreettisesti, että vaikka teknologian keskeinen vaikutus sodankäyntiin jatkuu, ei sen merkitystä sodalle pidä yliarvioida... Uusista asejärjestelmistä on tullut eräänlainen toivon talismaani."
"Jos puolen miljoonan kuolleen ja loukkaantuneen venäläissotilaan raja menee jo rikki tänä vuonna,se on valtava määrä ihmisiä. Se on kuin melkein koko Helsingin väestö olisi kuolleita tai loukkautuneita.Siinä konkretisoituu tämän sodan inhimillinen puoli."
Tuoreimman
@demokraatti_fi
kannessa. Kyyristely ja teksti voidaan ehkä tulkita siten, että on syytä olla peloissaan. Puolustuskykyyn suhtaudutaan usein päämääränä, vaikka se on tosiasiassa väline. Meillä on monta hyvää puolustamisen arvoista asiaa, eikä tämän soisi unohtuvan.
"Zalužnyin mukaan pitkittyneessä sodassa aika on Venäjän puolella. Venäjällä riittää Ukrainaa paremmin sekä aseita että sotilaita. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä todennäköisemmin rintamatilanne muuttuu Venäjän eduksi."
"Murskakritiikki" klikkiotsikko.
"Kulutussodan matematiikka ei suosi Ukrainaa... Ukrainan armeijan entinen komentaja Zalužnyi on suoraan myöntänyt, että oli virhearvio, kun uskottiin, että tuottamalla riittävät tappiot venäläisille sota voidaan voittaa nopeasti."
Mukana
@J_JHelin
.
Toistan vetoomukseni poikkitieteelliselle sotatieteelliselle tutkimukselle. Yritän keskittyä tähän leipätyöhöni enemmän tulevaisuudessa vähentämällä julkista keskustelua. Pyrin silti jatkamaan tieteen popularisoimista esimerkiksi kolumnien kautta.
Luen hitaasti läpi
#Ukraina
sodan suomalaisista vapaaehtoisista kertovia teoksia.
@marcuslindqvist
Ralf Sirénin kokemuksiin perustuva kirja on tähänastisia astetta analyyttisempi ja kriittisempi. Hyvin kirjoitettu, paljon hyviä huomioita ja pohdittavaa. Vahva suositus!
”Jos pato on tarkoituksella räjäytetty, kyse on sinänsä massiivisesta sotarikoksesta. Tästä syntyy valtavia tuhoja niin siviili-infralle, alueen asukkaille kuin luonnolle eli melkoinen humanitaarinen ja luontokatastrofi.”
"Fiksu keskustelu on rakentavaa ja kriittistä. Vihapuhe pyrkii ehkäisemään tätä, Käihkö sanoo.
– Vihapuhe ei edistä hyvää keskustelua eikä parempaa ymmärrystä Ukrainan sodan tilanteesta. Siinä mielessä tämä on ihan yhteiskunnallinen ongelma."
Vaikka nyt tässäkin toppuuttelen idästä tulevaa sotilaallista uhkaa tässä ja nyt, voi tilanne muuttua. Erilaisiin kehityskulkuihin on aina varauduttava, ja näistä keskustellaan luvattoman vähän.
Ylen hankkimat satelliittikuvat paljastavat ensimmäiset konkreettiset merkit siitä, että Venäjä on alkanut taas panostaa sotilaskohteisiinsa Suomen lähellä. Tästä jutusta näet, millaisia kalustohalleja Venäjä on rakentanut Alakurttiin ja Petroskoihin:
.
Viidennessä Ylen kolumnissani ruodin voiton käsitettä sodassa. Voitto on lopulta poliittisen prosessin tulos. Suomen voidaan väittää sekä voittaneen, että hävinneen talvisodan. Eri tulkinnat ovat mahdollisia myös muualla, mukaan lukien Ukrainassa.
The page proofs for my first research monograph have arrived! Published in open access by
@HelsinkiUPress
in (early) December. My gratitude to everyone - as usual, the lost is long - involved in the process.
Pieni korjaus osaltani juttuun: Yhdysvaltojen Ukraina-tuen kohtalo on tietysti vielä auki. Tämän vuoden osalta peli alkaa kyllä olla pelattu. Toisaalta eurooppalaistenkaan ei ehkä kannata odottaa Yhdysvaltojen jatkuvaa johtajuutta, vaan kantaa vastuunsa.
Aamun Hesarissa
@PekkaJMykkanen
hyvä kommentti demonisoinnista ja sen mahdollisista seurauksista. Asia selvästi puhuttaa ja puhuttelee - mielipidepalstalla vielä pari kirjoitusta, sekä Mika Kerttusen muistutus rauhan tärkeydestä sodankin keskellä.
"Toki tilanne voi muuttua nopeastikin, mutta tällä hetkellä meillä on kaksi valtiota, jotka sotivat keskenään. Kumpikaan ei ole antautumassa eikä kummankaan tarvitse antautua, koska molemmilla on kyky jatkaa sotaa."
Mukana
@emilkastehelmi
.
Kiihkottomuutta ja objektiivisuutta tarvitaan sodan aikana ehkä enemmän kuin koskaan. Uskon, että vastaus löytyy sivistyksestä ja tutkitusta tiedosta, tässä tapauksessa sotatieteistä.
6/
Teokseni Sotilaan päiväkirja nostettiin Helsingin Sanomien kriitikoiden viikon ykköskirjaksi. En tosin ole vakuuttunut siitä, että yksi sotilas pystyisi merkittävästi muuttamaan laajempaa kulttuuria, jota hierarkia ylläpitää. Tähän en ainakaan itse aikanaan kyennyt, edes yhdessä.
"Nämä skenaariot ovat mahdollisia, totta kai. Mutta me emme voi varautua ihan kaikkeen. Tärkeintä olisi miettiä mitkä ovat todennäköisimpiä skenaarioita ja panostaa niihin varautumiseen enemmän."
Neljäs kysymys on, miksi media nostaa näitä lausuntoja.
Lukusuositus: Jussi Jalosen pidempi kolumni Epäonnistunut sotahistoria kysyy, miksei Suomessa ymmärretä sodan taloutta ja yhteiskuntaa koskevia kysymyksiä. "Kyvyttömyys esittää näitä kysymyksiä ajoissa voi vielä osoittautua kansakunnalle kohtalokkaaksi."
Great success: all my students at the higher officer course
@Forsvarshogsk
wrote excellent master theses in war studies. Naturally delighted and even more humbled because of what I found on my desk.
Well done - the pleasure was all my mine!
"'Epätavanomaisina' pidetyt sodat ovat tosiasiassa 'tavanomaisia' sotia.
Tällaiset sodat ovat monimutkaisia, epäselviä ja likaisia tavalla, johon emme ole ajattelussamme tottuneet. Emme, vaikka meilläkin on kokemuksemme sellaisista sodista."
"Minusta ei voida sanoa, että taistelutilanne on ohi. Se on sitä vasta, jos osapuolet hyväksyvät tilanteen, jossa venäläiset olisivat ottaneet Bahmutin haltuunsa."
Tällä hetkellä ukrainalaiset kiistävät venäläisten hallitsevan kaupunkia.
Ärade gäster, ministeri, rakkaat läheiseni.
Maailma on rikki, kun sotatieteilijöitä palkitaan. Tämä oli ensimmäinen ajatukseni, kun kuulin nyt myönnetystä valtionpalkinnosta.
2/
Eilen oli mielenkiintoista sanoa suunnilleen samat asiat kolmelle eri journalistille, ja myöhemmin lukea, mitä nämä pitivät - ja eivät pitäneet - tärkeänä omalle kohdeyleisölleen.
Taannoisessa A-studiossa (tai A-talkissa) esitetty kooste muutamasta
#Ukraina
ja
#Ven
äjä vahvuuksista. Keskeisintä on varmaan muistaa, että hyökkääminen on lähtökohtaisesti puolustamista vaikeampaa. Hyökkäämällähän yritetään muuttaa vallitsevaa tilannetta.
"Tämä on huonoin aika alkaa kyseenalaistaa meidän käsityksiä sodasta. Tai sitten tämä on paras aika sille", sanoo
@NooraKotilainen
.
On selvää, että moniääninen keskustelu sodasta on juuri nyt tärkeää - tärkeämpää kuin pitkään aikaan.
Suomalaiseen julkiseen keskusteluun Ukrainan sodasta on osallistunut hyviä keskustelijoita, jotka ovat sanoneet tärkeitä asioita. Pohdin välitilinpäätöksessä miksi keskustelun kokonaisuus on silti ollut osiensa summaa vähäisempi.
"Apupaketin läpi saaminen oli vaikeaa jo viimeksi. Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän on puhuttu siitä mahdollisuudesta, että Yhdysvallat ei enää tue Ukrainaa kuten aiemmin tai tuki vähenee merkittävästi. Päävastuu tukemisesta siirtyy silloin Euroopalle"
"Ukraina on vaikeassa tilanteessa. Korkealla olevia odotuksia ei kannata enempää ruokkia, mutta jos pysyy hiljaa, vastapuoli kyllä sanoo asioita. Tiedonjano on tällä hetkellä valtava."
”Venäjä tekee selkeästi jotain oikein ainakin etelässä, jossa se käy hyvin aktiivista puolustusta.”
#Ven
äjä antoi itse helmikuussa 2022 paraatiesimerkin siitä, kuinka järkevää vastustajan aliarvioiminen on. Ukrainalaisilla ja meillä ei ole tähän varaa.
Suurena kirjastofanina todella otettu. Onnittelut myös
@LauraHuu
! Tiedekirjalle tietysti suurempi testi, luetaanko Sotilaan päiväkirjaa vielä 20 vuoden kuluttua. Pippingin Kompaniet som samhälle kirjoitettiin 80 vuotta sitten, ja yhä klassikko. Löytyy englanniksi netistä.
Sain korjattua seuraavan kirjani taittovedoksen aika lailla samalla hetkellä kun uusi presidentti selvisi. Kumpikin kandidaatti on käynyt alueella, josta kirjoitan.
Hieno päätös sekä yli 14 v sitten alkaneelle kirjoitusprojektille että kovalle vaalikamppailulle. Onnittelut!
Mitt sommarprat är nu ute. Jag vet inte om det blev trevligt, men hoppas minst intressant de intresserade av världen vi lever i, mänsklighet, vetenskap samt kriget i
#Ukraina
och andra ställen.
#s
äkpol
#turpo
Pahoittelut kaikille haastattelupyyntöjä esittäneille, joille en ole ehtinyt vastaamaan. Priorisoin tulevaisuudessa tämänkaltaisia laajempia katsauksia ja kirjoitustöitä päivittäisen uutiskommentoinnin sijaan. Sitä onneksi tekee moni muu tälläkin alustalla - kiitos siitä!
2/2
Sain kutsun kirjoittaa Porin Prikaatin uusimpaan Porilainen-lehteen otsikolla "Mihin palvelus Suomen kansainvälisissä valmiusjoukoissa vei?".
Maailmalle, ja sitten taas kotiin.
Valmiusjoukkoihin hakemista suosittelen kaikille nuoremmille, joita ympäröivä maailma kiinnostaa.
Tahdon vielä erikseen alleviivata
@JarnoLim
kanssa kirjoittamamme, joitakin Ukrainan sodan keskeisiä oppeja käsittelevän kirjoituksemme viimeistä lausetta:
"Vain jatkuva ja korkeatasoinen tutkimus takaa sen, että Ukrainan sodasta voidaan oppia Suomelle keskeiset asiat."
Kaksi vuotta järjetöntä vallanhaluista Venäjän hyökkäyssotaa ja miljoonien ihmisten kärsimystä.
Kirjoitimme
@kaihko
kanssa ”10 Ukrainan sodan oppia Suomelle.” Nämä kannattaa omaa turvallisuuttamme kehittäessä ottaa huomioon.
@iltasanomat
Syy liikuttumiseeni on se, että ymmärrän tämän valtionpalkinnon virallisena tunnustuksena sille länsimaisella yhteiskuntatieteistä ammentavalle sodan tutkimuksen perinteelle, jonka parissa olen kasvanut, ja jota toivon voivani tulevaisuudessa vahvistaa Suomessakin.
5/
"Sodassa ollaan nyt tilanteessa, jossa Ukrainan sotilaallinen kyky heikkenee, koska tukipaketit ovat jäissä.
– Venäjän [kyky] taas kasvaa... Tämä on tilanne, jota Venäjä todennäköisesti pyrkii käyttämään hyväkseen lähiaikoina.
Tällä viikolla odotetaan
#Saksa
päätöstä Leopard-taistelupanssarivaunujen lähettämisestä
#Ukraina
. Päätös on merkittävä niin poliittisesti kuin sotilaallisestikin. Päätös koskee kuitenkin vain yhtä asejärjestelmää suuremmassa kokonaisuudessa. 1/3
"On hyvä muistaa se, ettei Prigožin mikään liberaali ole. Hänhän on vaatinut sitä, että Venäjä muutetaan Pohjois-Koreaksi, jotta sota voidaan voittaa. Eli hän on vaatinut huomattavasti kovempia otteita sodankäynnin suhteen kuin Putin."
@MikaAaltola
"Eskalointi on neutraali termi, joka tarkoittaa sitä, että kiihdytetään sotaa tai tehdään sodassa jotain, mitä ei ole aiemmin tehty... Ukrainalla on nyt uusia mahdollisuuksia käydä sotaa. Ei siitä päästä mihinkään ja se oli tietysti tarkoituskin, hän jatkaa."
Eri mieltä?
Jos vuodetut tiedot
#Ukraina
sodasta ovat aitoja, on tulevan hyökkäyksen keihäänkärkenä 12 prikaatia- joista yhtä Suomi on varustanut ja kouluttanut. Joukkojen valmistaminen hyökkäykseen oli kuitenkin maaliskuussa pahasti kesken.
Keskustelu "median" Ukrainan sodan kokonaiskuvasta on lähtökohtaisesti vaikeaa. Kuten keskustelussa ilmeni, ei media ole yhtenäinen toimija. Uutistoimistot myös tukeutuvat asiantuntijoihin ja päätöksentekijöihin, joilla erilaisia käsityksiä tilanteesta.
Kirjalaatikot saapuivat. Timo Kantalaisen ottama palkittu kansikuva toimii paremmin kuin uskoinkaan. Kiitos Timon lisäksi myös kaikille haastatelluille ja muuten tutkimusta ja kirjoitustyötä tukeneille, sekä
@gaudeamuskirjat
.
"Yksi tämän sodan opeista on, että hyökkääminen puolustusasemia vastaan on kallista ja kuluttavaa. Suurilla uhrauksilla on valloitettu pieniä alueita. Venäjällä on Ukrainaa enemmän resursseja, mutta nekin ovat rajalliset."
Palkitsemisperusteissa vedottiin kansainväliseen kokemukseeni ja "kiihkottoman ja objektiivisuuteen pyrkivästä osallisuudesta sotatilanteista käytävään keskusteluun." Perustelut kuultuani suruni seuraan liittyi liikutus, joka jatkuu yhä.
4/
My ethnography of the
#Ukraine
volunteer battalions is now listed among the upcoming releases at the
@HelsinkiUPress
website. We aim for publication date by the end of 2023. Open access.
A short summary follows. 1/
Kommentoin lyhyesti
#Ukraina
sodan tilannetta. Venäjän hyökkäys Harkovassa taktisesti kallis, ja strategisesti osin kyseenalainen: se lisäsi tukea Ukrainalle. Puskurivyöhykkeen luominen epäonnistui täysin, koska Ukrainalla nyt käytössä uusia aseita.
Tiedettä ei tehdä yksin. Vaikka palkinto myönnetäänkin minulle, otan sen nöyränä vastaan osana laajempaa kansainvälistä sotatieteellistä tiedeyhteisöä.
7/
Kolmatta ja viimeistä ajatustani en ole ehtinyt vielä ajatella aivan loppuun asti. Se koskee suhtautumistamme maailman epätäydellisyyteen.
Olisi helpointa lamaantua maailman ongelmien edessä ja ajatella, ettei niille voi tehdä mitään.
8/
”Ilman uusia sotilaita ja jatkuvaa materiaalivirtaa Ukraina ei pysty jatkamaan sotaa. Suuria tappioita tulee koko ajan, ja tarvitaan lisää sotilaita, kalustoa ja ammuksia, jotta voidaan edes ajatella hyökkäämistä.”
”On mahdollista, että jos republikaanit Yhdysvalloissa voittavat, niin Ukraina pakotetaan rauhaan... Silloin Ukrainalle olisi hyvä, jos heillä olisi myös Venäjän aluetta. Syy on yksinkertainen: silloin voitaisiin vaihtaa aluetta alueeseen.”
"Ukraina on pystynyt etenemään suhteellisesti hirveän nopeasti. Hyökkäyksen merkitystä ei vielä tied[et]ä. Se ei ole välttämättä kovin merkittävä. Talvi tulee vastaan."
Paljon kysymysmerkkejä. Poliittisesti eteneminen etelässä tietysti tärkeää.
Kuudennessa Ylen kolumnissani käsittelen sodan oikeutusta. Sota on kauhea poikkeustila, joka johtaa väistämättä kärsimykseen. Samaan aikaan sota voi olla välttämätön ja oikeutettu. Oikeutettua sotaa on kuitenkin myös käytävä oikeudenmukaisesti.
"Tilanne Venäjän sodanjohdossa vaikuttaa melkoisen hähmäiseltä."
Tilannetta ei selvennä 58. armeijakunnan komentajan Ivan Popovin erottaminen, ilmeisesti tämän annettua suoraa palautetta rintamatilanteesta.
Vapaasti saatavilla oleva yritykseni asettaa
#Ukraina
sota ensimmäinen vuosi sodan ja strategian teorian viitekehykseen. Artikkeli perustuu
@mpkkfi
ja
@helsinkiuni
pitämiini luentoihini. Kiitos osallistujille ja kollegoille hyvistä keskusteluista!
"On ymmärrettävää, etteivät poliitikot eivät halua keskustella ikävästä tilanteesta, jossa Ukraina ei välttämättä voitakaan, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö."
"Aliarvioitiin venäläisten puolustuslinjoja. Yliarvioitiin Ukrainan kykyä, yliarvioitiin annetun länsimaisen kaluston teknistä kykyä, samoin koulutustukea."
Mukana myös
@CharlesLindberg
.
Venäjän uudesta 24.2.2022 kaltaisesta suurhyökkäyksestä on nyt kirjoitettu pari kuukautta, mutta todisteita tällaisesta ei ole esitetty. Keskustelussa uhkaa unohtua, että
#Ven
äjä hyökkää koko ajan. Läpimurrot vaikeita, mutta eivät mahdottomia. 1/5
This is an outstanding addition to the historiography of the early phases of the Russian large-scale invasion of Ukraine. Excellent writing combined with a keen eye for the telling anecdote. Bravo
@yarotrof
!