Pasi Autio
@autio_pasi
Followers
90
Following
4K
Statuses
7K
Joined July 2021
@SarioTuula Ruotsissa on oma takuueläkejärjestelmä ja täyden takuueläkkeen saa, jos on asunut maassa 40 vuotta. Miksi nämä henkilöt eivät hae takuueläkettä nykyisestä kotimaastaan?
0
0
0
Muskilla alkaa olla tekniikka jo valmiina ihmisen kuljettamiseksi Marsiin. Kyse on pitkälti logistiikasta: Marsiin pitää saada etukäteen materiaalia ja polttoainetta siellä olemiseksi ja sieltä palaamiseksi. Lisäksi sopivia aikaikkunoita, joina Mars ja Maa ovat sopivasti toisiinsa nähden ei ole kovin usein.
0
0
2
0
0
0
@Muksunen @TereSammallahti Jokaisella sukupolvella on ollut omat pelkonsa. 40 vuotta sitten elettiin kylmän sodan loppua ja pelättiin ydinonnettomuuksia. Suomen pahin lama oli juuri alkamassa ja se vei vuosiksi suurelta osalta opiskelijoita kaikki mahdollisuudet saada kesätöitä.
0
0
1
@AkuAhoniemi @SaPakarinen BBC on hieman myöhässä uutisoinnissaan. Kuten aloituksen graafista näkyy, on köyhyydessä elävien osuus jyrkässä laskussa.
0
0
0
@JMyyrylainen @SaPakarinen @JMilei Kuten tuosta esityksestä näkee, on köyhyydessä elävien osuus lähtenyt jyrkkään _laskuun_.
0
0
4
@JormaVihav @PaiviKorpivaara Nämä maat, jossa jätehuoltojärjestelmänä toimii paikallinen joki, ovat kehitysmaita. Maiden elintaso pitää saada nousemaan, jotta ihmisillä riittää kiinnostusta ympäristölleen. Se jätehuolto ei korjaannu rakentamalla jätteidenpolttolaitoksia, vaan ongelma on köyhyys.
1
0
1
Luken tuloksissa ojitettujen soiden hiilitase perustuu tutkimukseen Alm et al 2023. Ja tuon tutkimuksen lähdedatan ja koodin pohjalta selviää, että tuossa mallinnuksessa vain lämpötilalla on merkitystä - eli kun lämpötilat ovat hieman nousseet vuodesta 1990 nykypäivään, on mallin mukaan hajoaminen noussut dramaattisesti, mutta samaan aikaan hajoavan biomassaan syntyminen on pysynyt jokseenkin vakiona. Tällainen lopputulos ei ole mitenkään uskottava.
0
1
4
@EsaVakkilainen @IlkkaWiio @SariEssayah @kokoomus @LukeFinland @vihreat @VilleNiinisto Luken ojitettujen soiden mallinnus välittää vain lämpötilasta. Kaikki muu lähdedata on käytännössä merkityksetöntä lopputuloksen kannalta.
Julkaisen tämän uudelleen kokonaisuudessaan täydennettynä, jotta Luken tutkimuksen kummallisuudet tulisivat vielä paremmin esille. ----- Palataan vielä Luken näkemykseen Suomen maaperän muuttumisesta päästölähteeksi. Oikeammin kyse on siis ojitettujen soiden muuttumisesta päästölähteeksi tutkimuksen Alm et al 2023 "A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland" mukaan. Kyseinen tutkimus käsittelee CO2-päästöjä Suomen 4,3 Mha:n kuivattujen suometsien maaperästä. Luonnontilaiset suot taas eivät ole käsittelyssä lainkaan mukana. Kyseinen tutkimus mallintaa kuivattujen soiden hiilibalanssin mallintamalla hiilen lähteet hakkuista ja muista lähteistä ja yhdistää tähän toisen mallin, joka mallintaa biomassan hajoamista. Näiden erotus on CO2-päästöjen kokonaisbalanssi maaperässä. Tutkimuksen R-koodi sekä lähtödatat on saatavilla kyseisen tutkimuksen oheismateriaalina. Oheisen kuvan sininen käyrä kuvaa tutkimuksen mallintamaa maaperän hiilibalanssia. Lähdeaineiston osana on lämpötiladata, jota käytetään molempien mallien yhtenä lähtötietona. Kun molempien mallien lämpötiladata vakioidaan vuoden 1990 tasolle, syntyy alla olevaan kuvaan vihreä käyrä - eli kun näitä verrataan havaitaan, että käytännössä lähes yksinomaan lämpötila määrää tässä uudessa "Tier 3"-mallissa lähes koko lopputuloksen. Trendi katoaa täysin vakioidulla lämpötilalla. Kolmas käyrä kuvaa tilanteen, jossa ainoastaan biomassan kertymistä kuvaavan mallin lämpötiladata vakioidaan, mutta hajoamista kuvaavan "Yasso"-mallin kanssa käytetään alkuperäistä lämpötiladataa. Eli Luken malli siis esittää, että lämpeneminen lisää huomattavasti biomassan hajoamista, mutta ei lisää biomassan syntymistä käytännössä lainkaan. Kuitenkin Luken oman datan mukaan Etelä-Suomen puuston keskikasvu on 6,7 kuutiometriä hehtaarilla ja Pohjois-Suomen 2,7 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Tämä ero tulee pitkälti kasvukauden pituudesta ja Etelä-Suomen suuremmasta lämpösummasta. Luken lopputulos on siis täysin ristiriidassa sen kanssa mitä Luke itse raportoi kasvusta eri puolella Suomea: Kasvukauden pidentymisen ja lämpösumman nousun tulisi merkittävästi lisätä biomassan kasvua. Toinen tekijä biomassan kasvulle on hiilidioksidin lannoitevaikutus: Vuonna 1990 oli ilmakehän CO2-pitoisuus luokkaa 350 ppm ja vuonna 2022 luokkaa 420 ppm. Tämän itsessään pitäisi lisätä suomalaisen metsän kasvua yli 10% - tätä osa-aluetta on tutkittu erittäin kattavasti tuhansille eri kasveille - mm.. Mutta ei siis Luken mallissa: Heillä se lisää vain hajoamista... Eli yhteenvetona: Nyt olemme maksamassa miljardeja per vuosi päästöoikeuksista vain, koska Luken käyttämässä mallissa lisääntynyt lämpö lisää hajoamista, mutta ei biomassan syntymistä.
0
0
0
@VideoCardz This configuration requires quad channel memory at minimum. Won’t work with dual channels.
0
0
0
Ei missään tapauksessa HV-alueiden omaa verotusoikeutta. Tuo johtaisi hallitsemattomaan verottamiseen, jossa kolme eri tahoa kilpailisi ilman keskinäistä koordinaatiota oman tarpeensa täyttämisestä veroilla. Esimerkiksi tässä tilanteessa jokainen HV-alue täyttäisi alijäämänsä veroilla.
0
0
1
@IlkkaJLeinonen Onko lähdelinkkiä siihen miten maaperän päästöt on laskettu? Koodi ja lähtödata? Ojitettujen soiden osalta Alm et al 2023 kertoo tilanteen ja siinä paperissa vain lämpötilalla on merkitystä.
0
0
2
@IlkkaJLeinonen @ryhanen_aila @KaiTastula Selittäisitkö miksi Luken malli ojitetuille soille on erittäin lämpötilaherkkä hajoamisen puolella, mutta uuden biomassan kertymiseen se lämpötila ei vaikuta lainkaan?
Julkaisen tämän uudelleen kokonaisuudessaan täydennettynä, jotta Luken tutkimuksen kummallisuudet tulisivat vielä paremmin esille. ----- Palataan vielä Luken näkemykseen Suomen maaperän muuttumisesta päästölähteeksi. Oikeammin kyse on siis ojitettujen soiden muuttumisesta päästölähteeksi tutkimuksen Alm et al 2023 "A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland" mukaan. Kyseinen tutkimus käsittelee CO2-päästöjä Suomen 4,3 Mha:n kuivattujen suometsien maaperästä. Luonnontilaiset suot taas eivät ole käsittelyssä lainkaan mukana. Kyseinen tutkimus mallintaa kuivattujen soiden hiilibalanssin mallintamalla hiilen lähteet hakkuista ja muista lähteistä ja yhdistää tähän toisen mallin, joka mallintaa biomassan hajoamista. Näiden erotus on CO2-päästöjen kokonaisbalanssi maaperässä. Tutkimuksen R-koodi sekä lähtödatat on saatavilla kyseisen tutkimuksen oheismateriaalina. Oheisen kuvan sininen käyrä kuvaa tutkimuksen mallintamaa maaperän hiilibalanssia. Lähdeaineiston osana on lämpötiladata, jota käytetään molempien mallien yhtenä lähtötietona. Kun molempien mallien lämpötiladata vakioidaan vuoden 1990 tasolle, syntyy alla olevaan kuvaan vihreä käyrä - eli kun näitä verrataan havaitaan, että käytännössä lähes yksinomaan lämpötila määrää tässä uudessa "Tier 3"-mallissa lähes koko lopputuloksen. Trendi katoaa täysin vakioidulla lämpötilalla. Kolmas käyrä kuvaa tilanteen, jossa ainoastaan biomassan kertymistä kuvaavan mallin lämpötiladata vakioidaan, mutta hajoamista kuvaavan "Yasso"-mallin kanssa käytetään alkuperäistä lämpötiladataa. Eli Luken malli siis esittää, että lämpeneminen lisää huomattavasti biomassan hajoamista, mutta ei lisää biomassan syntymistä käytännössä lainkaan. Kuitenkin Luken oman datan mukaan Etelä-Suomen puuston keskikasvu on 6,7 kuutiometriä hehtaarilla ja Pohjois-Suomen 2,7 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Tämä ero tulee pitkälti kasvukauden pituudesta ja Etelä-Suomen suuremmasta lämpösummasta. Luken lopputulos on siis täysin ristiriidassa sen kanssa mitä Luke itse raportoi kasvusta eri puolella Suomea: Kasvukauden pidentymisen ja lämpösumman nousun tulisi merkittävästi lisätä biomassan kasvua. Toinen tekijä biomassan kasvulle on hiilidioksidin lannoitevaikutus: Vuonna 1990 oli ilmakehän CO2-pitoisuus luokkaa 350 ppm ja vuonna 2022 luokkaa 420 ppm. Tämän itsessään pitäisi lisätä suomalaisen metsän kasvua yli 10% - tätä osa-aluetta on tutkittu erittäin kattavasti tuhansille eri kasveille - mm.. Mutta ei siis Luken mallissa: Heillä se lisää vain hajoamista... Eli yhteenvetona: Nyt olemme maksamassa miljardeja per vuosi päästöoikeuksista vain, koska Luken käyttämässä mallissa lisääntynyt lämpö lisää hajoamista, mutta ei biomassan syntymistä.
0
0
0
@JyrkiJKangas Tämä ei pidä paikkansa: ”Yasso-mallilla ei Suomessa lasketa turvemaiden päästöjä, vaan siihen on oma mallinsa, joka on kehitetty Lukessa. Tällä päästään parempaan tarkkuuteen.” Alm et al 2023 käyttää nimenomaan Yasso-mallia turvemaiden päästöjen mallintamiseen.
0
0
0
@Hohheli Perinteinen virhe: Älä koskaan esitä proxyaineistoa ja lämpötilamittauksia samassa graafissa. Ne esittävät aivan eri asiaa. Toiseksi; Neukomin esitys keskiajan lämpötiloista ei vastaa todellisuutta.
1
0
2
RT @curryja: New paper published in Nature: No slow down in the Atlantic Meridional Overturning Circulation
0
154
0