Itärajan avautuminen toisi nopeaa apua Suomen talouteen ja työllisyyteen Edellisessä blogissani kirjoitin siitä, että Suomen on valmistauduttava itärajan avautumiseen. Kirjoitukseni perustui Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) julkaisemaan raporttiin ”Rajuilman rajalla”. Raportin parhaimmassa skenaariossa ennakoidaan Ukrainan sodan pikaista päättymistä tulitaukoon ja rauhanneuvotteluihin: ”Venäjä-pakotteita puretaan asteittain tiettyjä teknologiatuotteita ja -palveluita lukuun ottamatta. Venäjän-kauppa käynnistyy uudestaan, mutta länsimaiset yritykset välttävät investointeja Venäjälle. Energiaviennin kasvu kääntää pikkuhiljaa Venäjän talouden nousu-uralle.” Blogini synnyttämä kommentointi osoittaa, että monien on vaikea ymmärtää, kuinka ratkaisevalla tavalla tilanne muuttuu, kun Ukrainan tulitauko toteutuu. x x x Suomelle Ukrainan tulitauko avaa mahdollisuuden saada nopeaa ja kestävää helpotusta taloudelliseen ahdinkoomme. Länsimarkkinat Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin käynnistämä vallankumous mullistaa. Yhdysvaltain talous lähtee todennäköisesti vahvaan nousuun, mikä hyödyttää myös Suomen vientiä. Meidänkin yrityksiimme saattavat Yhdysvaltain suunnittelemat tuontitullit kuitenkin pahasti iskeä. Meidän tärkeimmällä markkina-alueellamme Euroopan unionissa on vallalla talouskasvua hidastava epävarmuus. Länsimarkkinoilla kasvunäkymät ovat siis kaiken kaikkiaan heikot ja epävarmat. Suomen erityisenä taakkana on valtiontaloutemme raskas velkaantuminen. Nyt maksetaan kovaa hintaa menneisyyden virheistä. ”Vahvan markan” politiikka, valmistautuminen EU-jäsenyyteen, aiheutti syvän laman 1990-luvun alussa. Jäsenyytemme EU:ssa ja euroalueessa johtivat siihen, että vuodesta 2008 lähtien taloutemme ei ole juuri lainkaan kasvanut. Kaiken aikaa on valtionvelka paisunut. Ennen näitä ratkaisuja Suomi oli yhtä vauras kuin Ruotsi, ja julkinen taloutemme oli terveellä pohjalla. Nyt Suomessa on alhaisemmat palkat ja heikompi sosiaaliturva. Valtion ja kuntien menoja on jouduttu leikkaamaan, ja tästä huolimatta velkaantuminen on kasvanut sietämättömälle tasolle. Suomen hallitus on ponnistellut valtiontalouden velkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Välttämättömät menoleikkaukset ja veronkorotukset ovat osaltaan hidastaneet talouskasvua ja vaikeuttaneet velkasuhteen korjaamista. Nyt kaikki myöntävät, että valtiontaloutta ei kyetä tasapainottamaan, ellei kansantaloutta saada nopeaan kasvuun. Nykyisissä epävarmoissa oloissa kasvun aikaansaaminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa. Tässä tilanteessa itärajan avautuminen saattaisi avata mahdollisuuden saada nopeasti aikaan kestävää talouskasvua. x x x Edellisessä blogissani kirjoitin jo siitä, että henkilöliikenne olisi palautettava itärajalle. Henkilöliikenteen avautuminen olisi hyvin tärkeää erityisesti niille suomalaisille ja venäläisille, jotka opiskelevat tai tekevät työtä naapurimaassa. Rajaliikenteen avautuminen parantaisi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen taloudellista kehitystä ja työllisyyttä. Matkailuelinkeino hyötyisi koko maassa Helsingistä Lapin perukoille. Tämä toisi nopeaa helpotusta työllisyystilanteeseen. Itärajalla olisi palattava siihen vanhaan hyvään käytäntöön, jossa Venäjä esti rajalle päästyn niiltä, joilla ei ollut sen ylittämiseen tarvittavia asiakirjoja. Rajan avaaminen ei kaiken tapahtuneen jälkeen ole helppoa. On kuitenkin muistettava, että sekä Norjan että Viron osalta Venäjän raja on ollut jatkuvasti osittain auki. Toinen henkilöliikenteeseen liittyvä merkittävä ratkaisu olisi Kauko-idän suorien lentoyhteyksien palautuminen. Tämän ansiosta lentoyhteydet Eurooppaankin jälleen laajentuisivat. Tästä ratkaisusta olisi Finnairille ja Finavialle suuri välitön hyöty. Matkailuala elpyisi ja palkkaisi lisää väkeä. Rajan avautumisella voisi olla suuri välitön merkitys myös metsä- ja energiataloudelle ja niiden kautta koko kansantaloudelle. Raakapuun, hakkeen ja pellettien tuonnin palautuminen vahvistaisi metsäteollisuutta ja energiataloutta. Tämä helpottaisi Suomen asemaa myös EU:n ilmastopolitiikassa, joka uhkaa aiheuttaa Suomelle miljardien eurojen sakkomaksut. Maataloudellekin itärajan nopea avautuminen on hyvin tärkeää. Elintarviketeollisuuden pitäisi voida palata Venäjän lähimarkkinoille. On muistettava, että EU:n kautta näköpiirissä on uusia uhkia: Ukrainan jäsenyys, Mercosur-sopimus ja Yhdysvaltain ehkä kasvava tuontipaine. x x x Itärajan avautumiseen on vaikea valmistautua sen vuoksi, että viime vuosina on tehty ratkaisuja, joiden muuttaminen ei ole helppoa. Myös asenteet ovat myönteisten muutosten tiellä. Senkin jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan, tasavallan presidentti ja puolustusvoimain komentaja korostivat, että Suomeen ei silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessakaan kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa. Kun Nato-jäsenyyttä tästä huolimatta ryhdyttiin toteuttamaan, liittoutumista perusteltiin sillä, että Eurooppa ja maailma ovat pysyvästi jakautumassa yhtäältä Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin. Sanottiin, että Suomen tulee valita puolensa tässä ”uudessa kylmässä sodassa”. Suomeen syntyi poliittinen ilmapiiri, joka johti sekä valtiovallan puolella että yritysten tasolla äärimmäisiin ratkaisuihin. Venäjän vastaiset pakotteet toteutettiin meillä tiukemmin kuin useimmissa muissa maissa. Rajat ylittävää yhteistyötä ja matkailua ajatellen erikoinen ratkaisu oli Pietarin pääkonsulaatin pysyvä sulkeminen, joka johti vastavuoroisesti Turussa toimineen Venäjän edustuston sulkeutumiseen. Voitaisiinkohan ne uudelleen avata? ”Kylmän sodan” tunnelmissa Suomessa on tehty suunnitelmia itärajan raskaaksi linnoittamiseksi. Liikenneyhteyksiä länteen pyritään parantamaan massiivisilla julkisilla investoinneilla. Erikoisimpia ajatuksia on uuden kanavan rakentaminen Saimaalta Suomenlahteen. Se voisi kuulemma toimia myös ”vallihautana”. Eiköhän olisi järkevämpää palauttaa liikenne olemassa olevaan Saimaan kanavaan? x x x Raskaasti velkaantuneessa Suomessa ei pitäisi nykyisessä suorastaan sotaisassa ilmapiirissä suunnitella eikä toteuttaa suurisuuntaisia ja kalliita hukkainvestointeja. Suomessakin pitäisi ymmärtää, että Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi johtaa melko pian Ukrainassa tulitaukoon. Rauhanneuvottelut käynnistyvät. Rajat avautuvat yhteydenpidolle ja yhteistyölle. Meidän pitäisikin pohtia, voisivatko myönteiset tulevaisuuden näköalat Suomen ja Venäjän suhteissa toimia jopa tekijänä, joka helpottaisi tulitauon aikaan saamista ja vähittäistä palaamista normaaleihin yhteistyösuhteisiin Venäjän ja koko läntisen maailman välillä.