@mikakorte @MikaelCollan Ei kait Holmströmin tms. tutkimusta ole tulkittu niin, että mittaaminen ja kannustinjärjestelmien luominen olisi mahdotonta? Enemminkin asiassa huomioitavina haasteina. Esim. rahoituksessa on laaja ’optimal contracting’ -kirjallisuus, joka näitä haasteita pyrkii ratkaisemaan.

@MikaelCollan @mikakorte Toisaalta, kun kyse lopulta siitä, miten saadaan työntekijöitä kannustettua parhaimpiin tuloksiin, ehkä oikea tieteenala vastaamaan näihin kysymyksiin onkin johtaminen (management science) ja/tai yritysrahoitus, esim. corporate governance, joissa nämä ovat ydinkysymyksistä. 2/2

@mikakorte @MikaelCollan @hhkauppi @PasiLauri Kuinka hyvää evidenssiä on siitä, että UKssa olisi merkittäviä tehokkuusongelmia? Oman kokemukseni mukaan potilaalle elämä ei ole aina helppoa, mutta järjestelmä kuitenkin toimii ja hoitoa saa. Toki jonot joissain palveluissa on pitkiä.

@Fransdottir @matiasmakynen @Maliranta Mistä herää kysymys, kuinka hyvä käsitys ko. sidosryhmillä on talouskasvun ajureista. Ainakaan some-keskustelu ei ole ihan vakuuttanut.

@mikakorte Yleisemmin, kuten kait tässäkin paperissa on ainakin tausta-ajatuksena, tämän tyyppiset rahoitusmallit on haastavia saada toimimaan, koska palveluntuottajilla on aina monenlaisia tapoja muuttaa toimintaansa sen mukaan, mitä mitataan.

@mikakorte Samat mekanismit kuitenkin kait myös Suomen nykymallissa, ainakin siltä osin, että kustannusmallia on vaikea saada luotettavaksi. Pidän epäuskottavana, että näin monimutkaisesta kysymyksestä voisi saada Lucas-kritiikille robustia mallia, jossa ei olisi 35MEUR virhemarginaalit.

@mikakorte Toisenlaisessa järjestelmässä kustannusmallin virheiden osuus ehkä pienempi, mutta muissa malleissa sitten omat ongelmansa. Kun tunnustetaan, että mallinnus on vaikeaa, minusta nuo johtopäätöksesi esim. Helsingin rahoituksesta on liian vahvoja.

@mikakorte Eikö juuri se, että mallia jatkuvasti kehitetään, viittaa siihen, että malli ei voi toimia? Asiasta on tutkimuskirjallisuus, mutta eikö tämä kirjallisuus ole nimenomaan osoittanut, että mallit eivät koskaan toimi täysin?

@mikakorte Tämä paperi oli mielessä: yksi esimerkki siitä, kuinka vaikeaa on rakentaa oikeasti toimiva hinnoittelumalli. Käytännössä ei liene realistista olettaa, että tämä voisi 100%sti toimia.

@mikakorte Eikö tämä ole liiallinen yksinkertaistus? Sote-palveluille on jokin tietyntasoinen tarve, jota kukaan ei osaa arvioida. Jos Helsingin tarve on arvioitu (suhteellisesti) yläkanttiin, heidän rahoituksensa on myös (suhteellisesti) liiallista. Nyt heille annettaisiin vielä lisää?

@MattiHameenaho @Labore_tutkimus @Maliranta Kulutuksen stimulointi ei silti ole tehokas keino luoda tuottavuuskehitystä. Tuottavuus syntyy innovaatioista tai muista tavoista oppia tekemään asioita paremmin (esim. imitointi/kopiointi).

@MattiHameenaho @Labore_tutkimus @Maliranta Talouskasvu syntyy tuottavuuskehityksestä, ei kulutuksesta.

@MattiHameenaho @Labore_tutkimus @Maliranta Onko tälle jotain tieteellistä näyttöä? Esim. USAssa ylin marginaalivero oli 1900-luvun puolivälissä parhaillaan yli 90%; ei estänyt talouskasvua. 5-10% pysyvää kasvua ei ole missään länsimaissa, joten sellaista toki turha toivoa.

@markkuilmari Yhdysvaltoja vai USAn osakemarkkinaa vastaan? USAn suuryritykset saattavat pärjätä ihan hyvin Trumpin aikakaudella.

RT @markkuilmari: A bad case scenario by @DAcemogluMIT. Longish read, spoiler in next post.